Download
1 / 38
490 likes | 2.21k Vues
Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö. Tuula Marila Hanna Tarkki. Sanaluokat. Nominien sijamuodot . Nominatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin. Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto . Yksikössä sillä ei ole päätettä: talo, kirje
E N D
Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö Tuula Marila Hanna Tarkki
Nominatiivi 1/2takaisin sijamuotoihin • Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto. Yksikössä sillä ei ole päätettä:talo, kirje Monikossa pääte on -t:talot, kirjeet • Nominatiivissa monikon pääte laukaisee astevaihtelun. matto: matot koko : koot kupu : kuvut • Joissakin nominityypeissä astevaihtelu on toisinpäin. • useissa -e-loppuisissa sanoissa:liite : liitteet, rae : rakeet • konsonanttiin päättyvissä sanoissa:kuningatar : kuningattaret, ien : ikenet
Nominatiivi 2/2takaisin sijamuotoihin Nominatiivia käytetään • subjektina Luisteleminen on hauskaa. Pojat kirmaavat nurmella. • objektina (käytössä myös nimitys päätteetön akkusatiivi) Raportti täytyy palauttaa viikon kuluessa. Kirjeet lähetettiin maanantaina. • predikatiivina. Lauantaiset häät olivat hauskat. Varo, portaat ovat liukkaat!
Genetiivi 1/3takaisin sijamuotoihin • vastaa kysymyksiin kenen, minkä, keiden. Yksikössä pääte on -n:talo|n, kirjee|n Monikossa on monia päätteitä: -enprosentti|en-inpoika|in-denyhtiöi|den-ttenyhtiöi|tten-tenpien|ten • Kun erotetaan genetiivin pääte nominista, saadaan selville sanan genetiivivartalo, johon useimmat päätteet liitetään. kännykkä : kännykä|n : kännykä- kännykä|llä kännykä|stä kännykä|ksi
Genetiivi 2/3takaisin sijamuotoihin Genetiiviä käytetään • ilmaisemassa omistajaa tai määritteenä Pekan laukku Helsingin yliopisto johtokunnan kokous kitaran soittaminen sopimuksen allekirjoittaminen kauniin punainen hämmästyttävän huonosti • useimpien postpositioiden yhteydessä koulun edessä sängyn alta sinun vuoksesi
Genetiivi 3/3takaisin sijamuotoihin • subjektina lauseenvastikkeissa, nesessiivilauseissa, ”on hauskaa” -lauseissa Lääkärin kuunneltua sydänäänet potilas pukeutui. Potilaan täytyy olla vastaisuudessa varovaisempi. Hänen on hyvä totella lääkärin neuvoja. • objektina (käytössä myös nimitykset n-akkusatiivi tai päätteellinen akkusatiivi) Ottaisin yhden kahvin, kiitos. Pidimme esitelmän. • predikatiivina. Onko tuo Ferrari Kimi Räikkösen? Ei, se on meidän.
Akkusatiivi • on persoonapronominien ja kuka-pronominin objektin sijamuoto. • on lauseessa totaaliobjektina. Persoonapronominien akkusatiiviminut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät Kuka-pronominin akkusatiivi kenet. Tapasin Teron / hänet illalla. Tunnen Sinkkoset / heidät jo lapsuudesta. Kenet haettiin juhlista limusiinilla? • Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana. Katso lisää kohdista Objekti, transitiivisuus ja intransitiivisuus ja Lauseenjäsenet.
Partitiivi 1/5 takaisin sijamuotoihin • vastaa kysymyksiin ketä, mitä millaista; keitä, millaisia; kuinka monta, kuinka paljon. • ilmaisee tavallisesti rajaamatonta määrää: Max joi olutta ja söi voileipää! Poimiko Isabel sieniä? Saimme konsertissa kuulla ihaniasävelmiä. Yksikössä partitiivilla on kaksi päätettä: -Avalo|a, kenkä|ä-(t)tAsut|ta, taide|tta, veis|tä, maa|ta Katso lisää kohdasta Lausetyypit.
Partitiivi 2/5 takaisin sijamuotoihin Partitiivia käytetään • subjektina eksistentiaalilauseissa, tietyissä omistuslauseissa ja tietyissä muutos- ja tuloslauseissa Parkkihallissa on useita autoja. Hänellä on paljon serkkuja. (rajaamaton määrä) Minusta ei tullutkaan opettajaa. (negatiivinen lause) • objektina Katson juuri Kaurismäen uutta elokuvaa. (prosessi)Emme löydä lompakkoa mistään. (negatiivinen lause) Syön parsaa. (rajaamaton määrä)
Partitiivi 3/5takaisin sijamuotoihin • predikatiivina Ovatko nuo pojat veljeksiä? Kahvi on laihaa. • lukumäärää ilmaisevissa lauseissa Meitä on neljä. Opiskelijoita saapui kahdeksan. • toivotuksissa. Hyväähuomenta / syntymäpäivää / joulua! Onnea! Hauskaamatkaa! Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää. Entä sinulle?
Partitiivi 4/5määrän ilmauksissa Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI poikkeus: yksi (1) Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa. 560 lippua on vielä jäljellä. Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista YKSIKÖN PARTITIIVIA: vähän viiniä – vrt. vähän viinejä paljon mehua–vrt. paljon mehuja pussi kanelia kuppi kuumaa kaakaota 250 grammaa jauhelihaa joukko finskan opiskelijoita
Partitiivi 5/5 pre- ja postpositioiden yhteydessä Jotkin pre- ja postpositiot vaativat partitiivia lähellä kirkkoa (mutta: kirkon lähellä) ilman ainuttakaan tenttisuoritustaennen lounastaukoapitkin maata, pitkin ostoskeskuksen käytäviäkohti auringonnousuavasten poliisin turvallista olkaa Häntä kohtaan tunnen viehtymystä! Opiskelemme elämää, emme koulua varten! Katso lisää kohdasta Partikkelit.
Objektin sijat 1/2 Partitiiviobjekti Osaobjektin sija on partitiivi. Totaaliobjektin sijat ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. • OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: • Lauseessa on negatiivinen sana (kieltoverbi tai tuskin tms.). Jaksan tuskin palaakaan. • Verbi vaatii partitiivia (ns. partitiiviverbi). Odotatko postia? • Verbi tarkoittaa prosessia. Olen silittämässä paitaasi. • Objekti tarkoittaa osaa jostakin tai rajaamatonta määrää. Saisinko tarjota marmeladia? Katso lisää kohdasta Objekti ja Lauseenjäsenet.
Objektin sijat 2/2Totaaliobjekti Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, tarvitaan nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi, kun • verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista • lause on myönteinen • objekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistäpaljoutta. • Objekti on päätteetön (nominatiivissa), jos • verbi on passiivissa (Auto korjataan.) • verbi on imperatiivissa (Korjaa auto!) • verbi on täytyy, pitää (Auto täytyy korjata.) • lause on tyyppiä: − (Minun) on hyvä tehdä objektiharjoitus. − Minulla on aikaa tehdä analyysi. − (Minusta) on hauskaa tehdä tämätehtävä. • Objekti on päätteellinen (genetiivissä tai akkusatiivissa),jos lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti. −Haluaisin ostaa jäätelön.
Essiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin on abstrakti, staattinen olosija, joka ilmaisee • tilapäistä asemaa: Kake on kuriirina kaukoidässä. • olosuhteita tai tilaa: Hanna on ollut jo neljä kuukautta sairaana. • ehtoa: Sinuna en alkaisi haastaa riitaa. • syytä: Isosiskona hänen olisi pitänyt ymmärtää asia. • mielentilaa: Talousjohtaja kävi kuumana! Essiivin tunnus on -nA.
Essiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin Essiiviä käytetään myös ajanilmauksissa: • juhlat ja viikonpäivät jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina • jos aikasanalla on attribuutti Ensi kesänä lähden lomalle Toscanaan. Kuumina kesäöinä meillä oli vaikeuksia nukkua. Tammikuun seitsemäntenä päivänä saimme kuulla tulokset. Minä viikonpäivänä sinulla on vapaata? Katso lisää kohdasta Ajanilmaukset.
Translatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin on abstrakti, dynaaminen tulosija, joka ilmaisee • tilan muutosta: Äiti tuli vihaiseksi. Sää muuttui tuuliseksi. Maija valmistui lääkäriksi. • soveltuvuutta, riittävyyttä ja suhteutusta: Hänestä ei ole esiintyjäksi. Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi. • syytä tai tarkoitusta: Tule nyt minun mielikseni! Laura piti puheen hänen kunniakseen.
Translatiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin • kuinka pitkäksi ajaksi tai miksi ajankohdaksi Lähdin matkalle viikoksi Ensi maanantaiksi on luvassa sadetta. • Käyttö joissakin kiteytymissä: Terveydeksi! Onneksi olkoon! • Muuta käyttöä: Käännä lauseet suomeksi. Tunnetko itsesi huonovointiseksi? Translatiivin tunnus on -ksi.
Sijamuotojen staattisuus ja dynaamisuus Varsinaisista paikallissijoista • inessiivi ja adessiivi ovat staattisia olosijoja. Olen KiasmassaMannerheimintiellä. (jossakin paikassa) Hannu on koomassa. (jossakin tilassa) Monisteet ovat Maikilla. (jonkun hallussa) • illatiivi ja allatiivi ovat dynaamisiatulosijoja. Menen KiasmaanMannerheimintielle. (johonkin paikkaan) Hannu vajosi koomaan. (johonkin tilaan) Annoin monisteet Maikille. (jonkun haltuun) • elatiivi ja ablatiivi ovat dynaamisiaerosijoja. Tulen KiasmastaMannerheimintieltä. (jostakin paikasta) Hannu heräsi koomasta. (jostakin tilasta) Sain monisteet takaisin Maikilta. (jonkun hallusta)
Inessiivi takaisin sijamuotoihin • oleminen jonkin sisäpuolella: isossa luentosalissa • välitön kosketus: käsineet kädessä, hattu päässä, kengät jalassa • ajan ilmauksissa: tässäkuussa, viidessäminuutissa • ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on: olla veressä • kiinteä yhteys:Pöydässä on neljä jalkaa. • Muista kongruenssi: isoissa vesissä • Huom.! Taipumattomia ovat aika, aimo, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime: pikku paketeissa, viime kuussa, kelpo tuotteissa • Muuta käyttöä: Olen naimisissa. Ovi on lukossa. Elämme avoliitossa. Inessiivin tunnus on -ssA.
Elatiivi takaisin sijamuotoihin • ulos sisäpuolelta: tulla kaupasta • aine: tehty muovista • alkuperä: peräisin Saksasta • syy: kyynelehtiä onnesta • aihe: keskustella politiikasta • pois jostakin: ottaa hattu päästä • Muuta käyttöä: Juontaja siirtyi sujuvasti asiasta toiseen. Pidän sinusta. Kiitos kahvista ja pullasta! Otitko jo selvää asiasta? Jäimme lomalle alkukesästä. Vauva syntyy loppusyksystä. Elatiivin tunnus on -stA.
Illatiivi takaisin sijamuotoihin • suunta sisään: Matkustin Tukholmaan. Heitin laatikkoon. • liikkeen päätepiste, välitön kosketus:jalkaan osui • ajan ilmauksissa:illasta iltaan Illatiivin tunnukset: yks. mon. vrt. nom. ja gen. _________________________________________ taloon taloihin talo, talo|n maahan maihin maa, maa|n harmaaseen harmaisiin harmaa, harmaa|n pylvääseen pylväisiin pylväs, pylvää|n varpaaseen varpaisiin varvas, varpaa|n • Muuta käyttöä: Menen naimisiin. Laitoin oven lukkoon. Jäin ylitöihin. Jätin avaimet kotiin. Katso lisää kohdasta Astevaihtelu.
Adessiivi takaisin sijamuotoihin • päällä:korokkeella, lattialla • läheisyydessä:ovella, kirkolla • omistajana:Mäkisillä on koira. • välineenä:Pelasin tietokoneella. Ajan autolla. • ajan ilmauksissa:kevättalvella, yöllä, ensi luennolla • paikan ilmauksissa: asemalla, Niemisillä, Piialla • tavan ilmauksissa: Hän ylitti Atlantin uimalla. En tehnyt sitätahallani. • Kongruenssi tavalliseen tapaan: Tuo/lla nuore/lla kelpo poja/lla oli paljon kerrottavaa. Adessiivin tunnus on -llA.
Ablatiivi takaisin sijamuotoihin • pinnalta, läheisyydestä:pöydältä, jääkaapilta, Pekalta • paikan ilmauksissa: asemalta, kioskilta • ajan ilmauksissa: vuosivuodelta, vuodelta 2005, kuudelta • mitan yhteydessä: metrimetriltä, 5 euroa kilolta • ilmaisemassa ominaisuutta:pituudeltani, ammatiltasi, luonteeltaan • ilmaisemassa alkuperää: Maijalta, Stockmannilta • aistihavaintoverbien kanssa: Sinäpä näytät sievältä! Viini maistuu yllättävän happamalta. Kutsu iltajuhlaan tuntuu upealta. Hänen kertomuksensa kuulostaa jännittävältä. Ablatiivin tunnus on -ltA.
Allatiivitakaisin sijamuotoihin • kohti pintaa: tielle, pöydälle • jonkun tai jonkin luokse: Juoksen junalle. Menen Kallelle. • ilmaisemassa vastaanottajaa: Voitko kertoa hänelle? Lähetinystävälleni kortin. • ajan ilmauksissa: Seminaari siirtyy ensi vuodelle. • Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin. Suppilovahverot maistuivatherkullisille/herkullisilta. • Muuta käyttöä: Lähdetkö kahville / lounaalle / kaljalle? Yhtäkkiä minulle tuli kamala kiire. Allatiivin tunnus on: -lle.
Abessiivi takaisin sijamuotoihin • Abessiivi ilmaisee, mitä ilman jokin on tai tapahtuu. Perheen ulkomaanmatka sujui ongelmitta. Pärjäsimme koko päivän rahatta, autotta ja kännykättä. Nykykielessä abessiivin sijaan käytetään tavallisesti sanaa ilman: Perheen ulkomaanmatka sujui ilman ongelmia. • MA-infinitiivissä abessiivi ilmaisee, että tapahtuma tai tila ei toteudu. Lääkkeen ansiosta nukuin tuntemattalainkaan kipua. Tulos oli sama ikään ja sukupuoleen katsomatta. • Abessiivia käytetään myös joissakin kiteytymissä ja sanonnoissa. muitta mutkitta syyttä suotta Abessiivin tunnus on -tta.
Komitatiivi takaisin sijamuotoihin • merkitys: ’jonkun kanssa’: Tulimme paikalle vaimoinemme. • aina monikkomuotoinen: Daameineen hän oli upea ilmestys, mutta olihan hän muodin kuuluisin nimi maagisine katseineen,briljanttikoristeltuine housuineen ja paksupohjaisine mustine krokotiilikenkineen. • Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei adjektiiviin tai muihin määritteisiin: Lehtori saapui taas hyödyttömine harjoituksineen, mutta oivallisine esimerkkeineen! • puhekielessä harvinainen lukuun ottamatta sanontoja: Tulen paikalle kimpsuineni ja kampsuineni. Komitatiivin tunnus on -ine ja omistusliite.
Instruktiivi takaisin sijamuotoihin • kuvaa keinoa, tapaa tai välinettä • esiintyy yleensä vain monikollisissa, kiinteissä ilmauksissa • liittyy monikkovartaloon. Kuulin asiasta omin korvin.Kaikin puolin hyvässä toimiva kaksio. Liisa tarkeni pakkasellakin paljain päin. Minun piti jättää jäähyväiset haikein mielin.Käsin tehdyt koristeet maksavat paljon. Lämpimin terveisin Liisa Huom. yksikkö:Lakon aikana on taivallettava jalan. Netissä on kaikenlaista tavaraa kaupan. Instruktiivin tunnus on -n.
Rektioita Rektiolla tarkoitetaan sitä, että sanantäydennys on tietyssäsijamuodossa. Puhumme venäläisestä kirjallisuudesta.(puhua + elatiivi) Oletko uskollinen minulle?(uskollinen + allatiivi) Jään tänään kotiin.(jäädä + illatiivi) Pidättekö joululauluista?(pitää + elatiivi) • Sama rektio säilyy useissa verbistä johdetuissa nomineissa ja verbijohdoksissa: erota vanhemmista−ero vanhemmista käydä kirjastossa − kirjastossa käyminen mennä kauppaan − kauppaan meno asennoitua työhön − asenne työhön • Aina muoto ei kuitenkaan ole sama: kiinnostua / olla kiinnostunut musiikista − kiinnostus musiikkiin Usein rektiot vaikuttavat epäloogisilta, ja ne kannattaa opetella ulkoa.
Nominien ja verbien rektioita 2/7 Katso lisää MA-infinitiivistä kohdasta Verbien infiniittirakenteet.
