Mäyräkoirien ajokokeiden (MÄAJ) palkintotuomarikurssi Kajaanissa 25.-26.08.2012

1. Mäyräkoirien ajokokeiden (MÄAJ)palkintotuomarikurssiKajaanissa 25.-26.08.2012 SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO Ylituomari Timo Nurmiluoto

2. Kurssiohjelma • Teoreettinen osa • kokeiden tarkoitus ja yleiset säännöt • kokeiden toiminta- ja tuomariohjesäännöt • koesäännöt ja tulkintaohjeet • palkintotuomarin oikeudet ja velvollisuudet • palkintotuomarin tehtävät • koepöytäkirjojen täyttö • jatkokoulutus • Käytännöllinen osa • koemaaston käyttö • haku- ja ajo-olosuhteet • keli-, sää ja lämpötilan merkitys • riistan käyttäytyminen ja tunnistaminen • ryhmän liikkuminen ja kurinalaisuus • koemaaston arviointi • harjoitusarvosteluja • Kirjallinen ja suullinen koe

3. Mäyräkoirat • FCI:n ryhmä 4, n:o 148 • rotumääritelmä hyväksytty 13.3.1998 • maan alla ja -päällä tapahtuvaan metsästykseen tarkoitettu • kolme karvamuunnosta • lyhyt-, karkea- ja pitkäkarvainen • kolme kokomuunnosta • normaali, kääpiö ja kaniini • monipuolinen metsästyskoirarotu • luola-, ajava ja jäljestävä koira • Rodun historia • polveutuu saksalaisista bracke-tyyppisistä ajokoirista • käytettiin aluksi kääpiöajokoirana ja vasta myöhemmin luolakoirana • 1888 perustettu Deutsche Teckelklub e.V mäyräkoirien vanhin rotujärjestö • Suomen Kennelklubin V rotukirjassa 1905 rekisteröitynä • 16 lk ja 4 kk mäyräkoiraa • Suomen Mäyräkoiraliitto perustettu 1947

4. Kokeen tarkoitus ja yleiset määräykset • MÄAJ-kokeen tarkoitus • ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten • harrastajien ja heidän keskinäisen yhteistoimintansa kehittäminen • kilpailumahdollisuuden tarjoaminen kokeen sääntöihin pohjautuen • Ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. • Yleiset määräykset • Sallitut ajoeläimet: kettu, jänis, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura • Otettava huomioon metsästyslain ja -asetuksen määräykset koirakokeista ja rauhoitusajoista. • Järjestäjä voi rajoittaa kokeissa ajettavat eläimet em. lajiin tai lajeihin, mikäli paikalliset olosuhteet niin vaativat. • Koiran ohjaaja voi em. rajoitukset huomioon ottaen valita ajettavan ajoeläimen kokeessa.

5. Rodut, joilla on osallistumisoikeus MÄAJ-kokeeseen • 148.11 karkeakarvainen kaniinimäyräkoira • 148.12 karkeakarvainen kääpiömäyräkoira • 148.13 karkeakarvainen mäyräkoira • 148.21 lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira • 148.22 lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira • 148.23 lyhytkarvainen mäyräkoira • 148.31 pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira • 148.32 pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira • 148.33 pitkäkarvainen mäyräkoira Aikaisemmin myös basset-rotuiset koirat kilpailivat MÄAJ-säännöillä, syksystä 2008 lähtien kuitenkin DRAJ-säännöillä. • HUOM! 28 cm:n maksimisäkäkorkeus hirvieläintä ajatettaessa.

6. Koeluokat • yksipäiväinen yksiluokkainen koe, josta käytetään lyhennystä MÄAJ • myös enintään kahden viikon koe • Saavutettuaan 1. palkinnon kahden viikon kokeessa koira ei voi enää osallistua kahden viikon MÄAJ-kokeeseen. • Samaan kahden viikon kokeeseen voi osallistua vain kerran. • Koemaastot • Käytettävistä maastoista päättää koetoimikunta. • Kutakin koiraa kohti on oltava yksi koemaasto. • Lisäksi kokeessa on oltava tarjolla tarpeellinen määrä varamaastoja. • Maastojen tulee olla riittävän laajat ja sijaita tarpeeksi kaukana toisistaan. • Ylituomari hyväksyy koemaastot kullekin tuomariryhmälle.

7. Jääviyssäännökset YLITUOMARI • Ylituomarin tai hänen hänen perheenjäsenensä* omistama tai hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen jossa kyseinen ylituomari toimii. * Perheenjäseniksi katsotaan vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset, vaikka he asuisivatkin eri osoitteissa. PALKINTOTUOMARI • Palkintotuomari on jäävi arvostelemaan kyseistä koiraa, jos hän tai hänen perheenjäsenensä** on • koiran ohjaaja / esittäjä • koiran omistaja • koiran kasvattaja • koiran haltija ** Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa.

8. Yleistä tuomareista YLITUOMARI JA HÄNEN VARAMIEHENSÄ • oltava SKL:n hyväksymä MÄAJ ylituomari, jolla on arvosteluoikeus • oltava SKL:n ja rotujärjestön jäsen PALKINTOTUOMARIT • koeryhmässä yksi tai kaksi • jokaisessa koeryhmässä sama määrä tuomareita • oltava voimassa oleva palkintotuomarikortti ja arvosteluoikeus • oltava SKL:n tai sen jäsenyhdistyksen jäsen • oltava täysi-ikäinen (18 v.) • oltava metsästäjätutkinnon suorittanut • Ylituomari nimeää koeryhmään ryhmän johtajan (ryhmätuomari), jonka antamia ohjeita on noudatettava.

9. Kokeen kulku ja koiran ominai-suuksien arvostelu • Yleistä • Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla. • Ryhmätuomarin on osallistuttava ylituomarin puhutteluun. • Koe päättyy ylituomarin loppupuheenvuoroon, tulosten julkistamiseen ja palkintojen jakoon. • Koiran koetteluaika • Koira koetellaan kahdessa ajoerässä. • Hakuaika on enintään 180+60 min. • Yhteenlaskettu ajattamisaika jänikselle 90 min. ja muille riistaeläimille 120 min. • Koettelu päättyy viimeistään, kun irtilaskusta on kulunut 6 tuntia.

10. PALKINTOTUOMARI • Arvioi koiran työskentelyä oikein. • Ei omaksu vaikutteita • koiran aikaisemmasta tuntemisesta • koiran aikaisemmista suorituksista • kuulopuheista • koiranohjaajan puheista. • Ottaa huomioon arvostelussa vain sen minkä itse toteaa. • Tekee oikeutta koiralle sääntöjen puitteissa. • Karttaa liian hätäisiä johtopäätöksiä. • Osoittaa eri tilanteissa sopeutumiskykyä ja joustavuutta. • Ottaa huomioon koiranohjaajan toivomukset, jotka eivät • ole sääntöjen vastaisia • ole kohtuuttomia • haittaa kokeen kulkua. • Seuraa mahdollisimman tiiviisti koiran toimintaa • haun ajon ja hukan aikana • häiritsemättä koiraa tai ajettavaa. • Perustaa ominaisuuksien arviointinsa kokonaissuoritukseen • kytkemättä toisiinsa eri ominaisuuksien arviointia.

11. KOIRAN TYÖSKENTELYN ARVIOINTI • Ajavan koiran kaksi tärkeintä ominaisuutta: • riistan löytökyky • kyky ajaa pitkänkin aikaa. • Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että riistasta saadaan useita näköhavaintoja, • jotka todellisessa metsästystilanteessa olisivat ampumatilaisuuksia. • Koepäivän aikana koiralla on kaksi erillistä erää; • kumpikin erä arvostellaan omana suorituksenaan • erän aikana tehdyt havainnot eivät vaikuta toisen erän arvosteluun • arvostelukorttiin merkitään koe-erän tapahtumat ja apusarakkeeseen väliarvostelu ominaisuuksista. • Koiran kunnolla ja iällä ei ole vaikutusta arviointiin. • Kahden viikon kokeessa koiralla on yksi suorituskerta, jossa kaksi ajoerää.

12. RYHMÄTUOMARIN (RYHMÄNJOHTAJAN) TEHTÄVÄT KOKEEN AIKANA • johtaa koeryhmän toimintaa • vastaa, että ryhmä toimii MÄAJ koesääntöjen,sekä annettujen ohjeiden ja hyvän kenneltavan mukaisesti • huolehtii kellojen tarkistuksesta • päättää ryhmän kulkusuunnasta ja -nopeudesta, koiran irtilaskusta sekä kytkemisestä • ottaa huomioon koiranohjaajan kohtuulliset toivomukset • antaa ryhmän jäsenille toimintaohjeet • ohjaa ja valvoo tuomariharjoittelijain työskentelyä • huolehtii, että koiran kokeilu tapahtuu arvotussa koemaastossa • Koiran seuraaminen voi pakottaa siirtymään koemaaston ulkopuolelle. • varamaastoon siirtymisestä päättää ylituomari tai ryhmänjohtaja ellei ylituomaria ole tavoitettu

13. RYHMÄTUOMARIN (RYHMÄNJOHTAJAN) TEHTÄVÄT KOKEEN AIKANA (… jatkoa) • Jos koira joutuu vaaraan on koeryhmän velvollisuus ryhtyä pelastustoimiin. • velvollisuus harkintansa mukaan keskeyttää koe, jos • koira vahingoittuu kokeen aikana • koiran vanha vamma uusiutuu • olosuhteet kokeen aikana muuttuvat niin, ettei koetta voida viedä loppuun • kutsuu tarpeen vaatiessa palkintotuomarin neuvotteluun • suorittaa maastokorttien vertailun • laskee koiran ajoajan ja ominaisuus-pisteiden keskiarvon • merkitsee lisätiedot arvostelukorttiin • näyttää koepäivän jälkeen arvostelukortin koiranohjaajalle • luovuttaa arvostelukortit ylituomarille • antaa suullisen selostuksen kokeen eri tilanteista ja arvosteluperusteista • palkintotuomarit tarkistavat ja alle-kirjoittavat koirakohtaisen pöytäkirjan.

14. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Haun aikana • Koiran päästämistä suoraan yöjäljelle tulee välttää. • Koira on pyrittävä laskemaan irti toisessa erässä niin, ettei sama eläin joutuisi ajoeläimeksi toistamiseen. • Ryhmänjohtaja päättää ryhmän hajaantumisesta • seuraamaan hakua ja ajoa • koiraa tai ajettavaa häiritsemättä. • Kokeessa arvostellaan vain jäniksen, ketun, metsäkauriin, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeuran hakua. • Ryhmän johtajalla oikeus sulkea koira, jos se haun aikana antaa ääntä niin runsaasti, ettei voi olla varma, onko kyseessä haku vai ajo.

15. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Ajon aikana • Koiran päästämistä suoraan yöjäljelle tulee välttää. • Ajon alettua ryhmänjohtaja antaa ohjeet ryhmän toiminnasta ajon aikana, jotta • koiran työskentely voidaan arvostella kaikilta osin • myös kauas loittonevaa ajoa seurataan • tuomarihavainnot täydentävät toisiaan • saadaan oikea kuva tapahtumien kulusta. • Ajon alettua selvitetään ajaako koira • sallittua ajoeläintä • muuta eläintä • haukkuuko tyhjää - löysää. • Ajon aikana selvitetään • koiran ajotapa • ajovarmuus • haukkuominaisuudet • hukka- ja estetyöskentely • muut ominaisuudet.

16. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Ajon aikana (… jatkoa) • Tuomari ei saa liikkumisellaan tai sijoit-tumisellaan häiritä ajettavaa tai koiraa. • Jos ajon aikana ei näkö-, jälki-, tms. havainnoilla voida todeta ajettavaa, • katsotaan koiran ajaneen jänistä • tai muuta sallittua ajoeläintä, jos jänis on suljettu ajoeläin. • Ajolöysyyttä ei saa sekoittaa yöjälkihe-rättelyyn. Ajolöysyydestä kärsivä koira • kertaa ajettua jälkeä • haukkuu hukkapaikalla • ajaa takajälkeen. • Ajolöysyyden toteaminen edellyttää näköhavaintoa! • Toteamisen jälkeen hyväksytään ajoksi vain sujuvat ajon osat. • Keli katsotaan lumikeliksi kun jälkiä voi-daan seurata siellä missä ajo tapahtuu. • Kelin määrittää palkintotuomari tai ylituomari.

17. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Kohtuuton häiriö • Ajettava menee louheen tms. paikkaan, josta koira ei voi sitä karkottaa. • Koira menee sellaiseen paikkaan missä se joutuu hengenvaaraan: • vilkasliikenteinen tie, rautatie, heikot jäät tms. • Koira ottaa ajettavan kiinni. • Joku ampuu ajettavan. • Vieras koira keskeyttää haun tai ajon. • Ajo alkaa niin myöhään, ettei ole riittävän valoisaa ajon seuraamiseen; koesuoritus keskeytetään. • Koiran todetaan hakevan tai ajavan muuta kuin sallittua ajoeläintä. • Alueella oleva suurpeto tai petolintu • häiritsee kokeen kulkua • on vaaraksi koiralle. • Muu koirasta riippumaton tilanne • palkintotuomarin hyväksymä syy

18. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Kohtuuton häiriö (… jatkoa) • Jos ensimmäisessä erässä ajoeläin vaihtuu kohtuuttoman häiriön jälkeen, • ohjaaja voi hyväksyä jo ajetun ajon ja aloittaa uuden ajoerän. • Jos kohtuuton häiriö on aiheuttanut koiran kytkemisen, • koiranohjaaja saa valita irtilaskupaikan arvotussa koemaastossa. • Kohtuuttoman häiriön viemää aikaa ei lasketa haku- tai ajattamisaikaan. Ei myöskään: • koiran kiinni ottamiseen käytettyä aikaa • siirtymiseen käytettyä aikaa • Koiran kiinniotto, siirtyminen ja irtilasku on suoritettava viivyttelemättä. • Kohtuuttoman häiriön jälkeen • koira saa hakea uutta tai edellistä eläintä • hakuun käytetty aika lasketaan hakuaikaan • koira saa ajaa siinä erässä käyttämättä olevan ajattamisajan.

19. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Koiran sulkeminen kokeesta • Koira suljetaan kokeesta, jos • se tottelemattomuudellaan häiritsee kokeen kulkua • on haluton työskentelemään • on niin löysä tai niin tiukka, ettei tuomari voi seurata ajon kulkua • on saanut 0 pistettä haku- tai ajolöysyy-den tai puuttuvan metsästysinnon takia. • Koira voidaan sulkea kokeesta myös • kun koiranohjaaja rikkoo tahallisesti sääntöjä • koiranohjaaja kytkee koiran ilman palkintotuomarin lupaa • koiranohjaaja ei kehotuksesta huolimatta noudata palkintotuomarin ohjeita. • Sulkemisesta on pyrittävä konsultoimaan ylituomarin kanssa. • Jos ylituomaria ei tavoiteta, palkintotuomari voi tehdä sulkemisen. • Tällöin koe päättyy heti ja sulkemisen syy kirjataan koepöytäkirjaan.

20. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Kokeen keskeyttäminen • Koe keskeytetään seuraavissa tapauksissa: • Olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että jatkaminen olisi eläinsuojelumääräysten vastaista: • koiraa vahingoittava jääkuori • jäätynyt lumikerros • kova pakkanen. • Koira vahingoittuu kokeen aikana niin, että sen kokeileminen katsotaan eläinsuojelumääräysten vastaiseksi. • Luonnon olosuhteet muuttuvat niin, ettei koiran työskentelyä voida arvostella. • Pimeän tulo estää kokeen jatkamisen. • Viimeinen ajoerä päättyy kohtuuttomaan häiriöön. • Keskeyttämisestä on pyrittävä konsultoimaan ylituomarin kanssa. • Jos ylituomaria ei tavoiteta, palkintotuomari voi keskeyttää kokeen. • Tällöin koe päättyy heti ja keskeyttämisen syy kirjataan koepöytäkirjaan.

21. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Koiranohjaajan luopuminen kokeesta • Koiranohjaaja voi luopua kokeesta missä vaiheessa tahansa. • Luopumisen syytä ei tarvitse ilmoittaa. • Koesuoritus arvostellaan luopumissilmoitukseen saakka. Tuloksen laskeminen • Ylituomarin tai ryhmänjohtajan keskeyt-tämässä kokeessa tulos lasketaan. • Tulosta ei lasketa, jos koira suljetaan tai koiranohjaaja luopuu.

22. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Koiranohjaajaa koskevia ohjeita • Koesuorituksen aikana koiralla voi olla vain vain yksi nimetty ohjaaja. • Koiranohjaajan tulee noudattaa ylituomarin, ryhmätuomarin ja palkintotuomarin antamia ohjeita. • Koiranohjaaja ei millään tavoin saa auttaa koiraa tai puuttua sen työskentelyyn. • Koiranohjaaja ei saa ilman tuomarin lupaa kytkeä koiraa kuin muulloin kuin luopuessaan kokeesta. • Jos koira joutuu ilmeiseen vaaraan, koiranomistajan tulee viipymättä kytkeä koira ja ilmoittaa tästä palkintotuomarille (kohtuuton häiriö). • Koiranohjaajalla on oikeus esittää palkin-totuomarille kohtuullisia toivomuksia • kulkusuunnasta ja liikkumisnopeudesta • mutta ei saa häiritä palkintotuomarien toimintaa.

23. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Koiranohjaajaa koskevia ohjeita (… jatkoa) • Jos koiranohjaaja • ei noudata annettuja ohjeita • häiritsee palkintotuomarien toimintaa • rikkoo sääntöjä • esiintyy hyvän tavan vastaisesti, • ryhmänjohtaja voi keskeyttää koiran koettelun. Tästä ilmoitetaan välittömästi ylituomarille. • Luopuessaan kokeesta on koiranohjaajan ilmoitettava siitä välittömästi ryhmän-johtajalle tai ylituomarille. • Jos koiranohjaajan näkemys tapahtumien kulusta on erilainen kuin palkintotuomarin, hän voi • maastossa ilmaista käsityksensä palkintotuomarille • ja keskuspaikalla ylituomarille. • Koiranohjaaja vastaa kaikista koiran aiheuttamista vahingoista.

24. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Maastokortin täyttäminen • täytetään huolellisesti • koepäivän aikana kaksi maastokorttia • Ennen erän alkua merkitään yleiset tiedot • koepaikka ja koemaasto • koeaika • omistajan ja koiran nimi. • Irtilaskun tapahduttua merkitään • irtilaskuaika • tunnit minuuttitaulukkoon. • koiran arviointiin kuuluvat merkinnät • suorituskohtaisesti • heti kun lopullisesti todettu • irtilaskuajat, ajon alkaminen, koiran kytkeminen ja muut kokeen kulkuun vaikuttaneet tapahtumat • Käytetään tarvittaessa apusaraketta.

25. PALKINTOTUOMARIEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA Maastokortin täyttäminen (…jatkoa) • Ajon merkitseminen • sujuva ajo yhtenäinen viiva (--------) • katkonainen ajo katkoviiva ( -- -- ) • yksittäinen haukahdus pisteellä ( - - ) • toisen tuomarin kortista siirretty ajo sahaviivalla (VVVVV) • Minuuttitaulukkoon merkitään • ajominuutit • hukan syy • virheiden laatu ja tapahtuma-aika • ajettavan ja koiran näköhavainto • koiran työskentely vaikeissa kohteissa. • Erän päätyttyä • annetaan numeroarvostelu • merkitään lisätiedot. • tuomarin antamat ominaisuuspisteet • täysinä numeroina • ryhmän antamat ominaisuuspisteet • tuomarien antamien keskiarvo

26. KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVIOINTI • Haku • Yhteenlaskettu hakuaika on enintään 180+60 min. • Jos on 180 min. tyhjää hakua, voidaan käyttää 60 min. lisähakuaikaa. Tämän jälkeen on käytettävissä vain yksi ajoerä. • Arvostellaan vain sallitun ajoeläimen hakua. • Jos haku päättyy muun eläimen ajoon, arvostellaan siitä vain se osa mikä on todettu sallitun ajoeläimen hauksi. • Haku arvostellaan pisteyttämällä koiran ominaisuudet seuraavasti: • haun tehokkuus 0-10 p. • yöjälkityöskentely 1-5 p. • Nopea riistan jalkeille saanti on tehokkaan haun merkki. • Jos hakua ei kyetä seuraamaan, arvioidaan hakutyöskentely hakuajan ja löytömatkan perusteella. • Herättelyn laatu vaikuttaa arvosteluun.

27. HAUN TEHOKKUUS 0 - 10 • Pyritään aina arvostelemaan jäljetön haku, jolloin arvioidaan koiran tehokkuus löytää yöjälki. • erittäin lyhyt haku: enintään 8 p. • tyhjä haku: enintään 3 p. • ei voida arvioida: - (viiva) • Erinomainen: 10 - 9 • järjestelmällinen • itsenäinen • nopea riistan löytö • Erittäin hyvä: 8 - 7 • määrätietoinen • pitää yhteyttä • Hyvä: 6 - 5 • pitää tyydyttävästi yhteyttä • Tyydyttävä: 4 - 3 • haku umpimähkäinen • pitää yhteyttä satunnaisesti • Välttävä: 2 - 1 • suppeahakuinen • ei kykene omatoimiseen hakutyöskentelyyn • Hylätty: 0 • kieltäytyy hausta: keskeytetään • Jos sovelletaan ylimääräistä 60 min. hakuerää, se on käytettävä kokonaan.

28. YÖJÄLKITYÖSKENTELY 0 - 5 • Erinomainen: 5 • Etenee nopeasti yöjäljen löydettyään riistan luo, hakee järjestelmällisesti ja itsenäisesti. Herättelee, yksittäisiä haukahduksia harvakseltaan. • Erittäin hyvä: 4 • Etenee rengastaen, määrätietoisesti, löytää riistan itsenäisesti. Herättelee, yksittäisiä haukahduksia tai herättely voi puuttua. • Hyvä: 3 • Saa riistan jalkeille itsenäisesti, työskentelyssä pieniä puutteita. Herättelee yksittäisiä haukahduksia, haukkusarjoja tai herättely puuttuu. • Tyydyttävä: 2 • Tarvitsee tukea työskentelyssä ja / tai herättelee runsaasti • Huono: 1 • Ei saa riistaa ylös, eikä halua tai omaa kykyä tehokkaaseen työskentelyyn. Herättelee lähes ajonomaisesti. • Ei todettu: 3 • Jos haun yhteydessä ei voida todeta yöjälkeä, mutta haku johtaa ajoon, koiralle annetaan 3 pistettä.

29. Ajo • Ajon arvostelussa arvioidaan koiran metsästyskelpoisuutta ajossa, koiran kykyä sujuvaan ajoon esteistä ja ajettavan eksytysyrityksistä huolimatta. • Ajo arvostellaan aina, kun sellaisen on todettu alkaneen. • Koiran alkanutta ajonomaista haukkua ei lasketa ajoajaksi eikä mukaan ajattamisaikaan ennen kuin ajon on voitu todeta jatkuneen vähintään 5 minuuttia. • HUOM! Ajo voi olla vain 0,1-5 minuutinkin mittainen, jos tällaisen ajon voidaan todeta alkaneen (näköhavainto tai jäljet). • Jos ajon on todettu alkaneen, ajoerää ei enää voida katkaista ennen kuin vähimmäisajoaika (30 min tai 40 min) on kulunut. • Hyväksytty ajoaika saadaan, kun ajoerän pituudesta vähennetään hukat ja ajolöysyysaika. • Lyhyistä ajoista ei voi saada korkeita pisteitä. • Tutka- tms. laitteilla saatuja havaintoja haukusta ei hyväksytä ajoksi.

30. Ajoeriä on kaksi: • jänis • yhteenlaskettu ajattamisaika 90 min. • ajoerä vähintään 30 min. ja enintään 60 min. • kettu, metsäkauris ja peurat • yhteenlaskettu ajattamisaika 120 min. • ajoerä vähintään 40 min. ja enintään 80 min. • Ajoerässä hyväksytään vain samaan lajiin kuuluva ajoeläin. • Jälkimmäisen ajoerän ajattamisaika saadaan kun ensimmäisen erän pistemäärä vähennetään luvusta 40. • Ensimmäinen ajoerä: • ohjaajan esityksestä koira voidaan kytkeä kun ajoerän alkamisesta on kulunut jäniksellä vähintään 30 min… • ja muilla ajoeläimillä vähintään 40 min. • päättyy jäniksellä viimeistään kun ajon alkamisesta on kulunut 60 min… • ja muulla ajoeläimellä 80 min. • Ensimmäisen ajoerän jälkeen koira kytketään. • Siirrytään arvotussa koemaastossa hakemaan toisesta paikasta eri ajoeläintä.

31. Mikäli ohjaaja käyttää lisähakuaikaa enintään 60 min. on ajattamisaika käytettävissä • jäniksellä enintään 60 min • muulla eläimellä enintään 80 min. • yksi ajoerä • Vain haukkuen tapahtuva ajo hyväksytään. • Hukka on silloin, kun koira ei seuraa haukkuen ajoeläimen jälkiä. • Ajoaikaan ei lasketa hukka, joka on 5 min. tai sitä pitempi tauko ajossa. • Jos koira hukan aikana alkaa hakea toista saman lajin eläintä: • arvostellaan työskentely hakuna… • mutta hakuaika kuluttaa ajattamisaikaa. • Ajolöysyydeksi todettuja minuutteja ei lasketa ajoaikaan. • ajolöysyys = koira haukkuu ajetulle jäljelle, takajälkeen, tai ilman jälkeä, tai normaaleissa olosuhteissa yli 20 min. vanhalle jäljelle, jota se ei varmasti pysty seuraamaan. • takajälkeen ajo = koira etenee haukkuen liikkeellä olevan riistan jälkiä väärään suuntaan • Ajolöysyyden ja takajälkeen ajon toteuttaminen edellyttää aina näköhavaintoa. • Koiran ollessa niin löysä ettei tuomari voi saada selville milloin koira ajaa riistaa ja milloin haukkuu tyhjää, se suljetaan kokeesta.

32. AJOVARMUUS 0 - 10 • Erinomainen: 10 - 9 • Sujuvaa, sopivan nopeaa, hukatonta, erinomaista estetyöskentelyä. • Erittäin hyvä: 8 - 7 • Sujuvaa, lyhyitä katkoja, hyvää estetyöskentelyä, selvittää hukat nopeasti. • Hyvä: 6 - 5 • Pääsääntöisesti sujuvaa, etenevää, katkoja tai muutamia hukkia. • Tyydyttävä: 4 - 3 • Eteneminen katkonaista, hukkien ja katkojen osuusajoajasta huomattava. • Välttävä: 2 - 1 • Koira ei kykene pitämään riistaa jalkeilla kuin hetkittäin, ajo ei etene.

33. ETENEVYYS JA YHTEYS AJETTAVAAN 1 - 5 • Ajon oltava riittävän nopeaa ja sujuvaa. • Erinomainen: 5 • Yhteys riistaan erittäin hyvä, pääsääntöisesti alle 3 minuuttia. • Erittäin hyvä: 4 • Yhteys riistaan hyvä, yhteys riistaan alle 10 minuuttia. • Hyvä: 3 • Kykenee pitämään riistan jatkuvassa liikkeessä ja ajoa on miellyttävä seurata. • Tyydyttävä: 2 • Hidasta tai epämääräistä jolloin ajosta saa katkonaisen kuvan. • Välttävä: 1 • Ajon yleisilme on hyvin katkonaista.

34. Haukku • Arvostellaan aina kokonaisuutena. • Ei arvostella alle 15 min ajosta. • Lyhyestä ajosta ei voi saada korkeita pisteitä. HAUKUN KUULUVUUS 1 - 10 • Olosuhteet otettava huomioon (esim. lumipeite, tuuli, peitteinen maasto, korkeussuhteet ) sekä etäisyys, jolta arvio tehdään. • Erinomainen: 10 - 9 • erittäin kuuluva haukku (lisätieto 5) • Erittäin hyvä: 8 - 7 • hyvin kuuluva haukku (lisätieto 4 ) • Hyvä: 6 - 5 • kuuluva: (lisätieto 3) • Tyydyttävä: 4 - 3 • heikosti kuuluva: (lisätieto 2 ) • Välttävä 2 - 1 • erittäin heikosti kuuluva (lisätieto 1)

35. HAUKUN MUUT OMINAISUUDET 1-5 • Äänien määrä • On selvästi kaksi- tai moniääninen=1 ansiopiste (lisätiedot 31 = 5 - 3) • Tiheys • On keskinkertainen tai sitä tiheämpi = 1 ansiopiste (lisätiedot 32 = 5 - 3) • Kertovuus • On hyvä tai erittäin hyvä = 2 ansiopistettä (lisätiedot 33 = 5 - 4 ) • On keskinkertainen = 1 ansiopiste (lisätiedot 33 = 3) • Sukupuolileima • Voidaan haukun perusteella arvioida oikeaksi=1 ansiopiste (lisätiedot 34 = 5-4) • Haukun osatekijöistä annetut pisteet lasketaan yhteen ja merkitään arvostelukortin apusarakkeeseen.

36. Yhteistyökyky 1-5 • Erinomainen: 5 • Tulee ajosta kutsumalla ollessaan näkymättömissä. Osoittaa yhteistyökykyä. • Erittäin hyvä: 4 • Tulee hukalta tai yöjäljeltä kutsumalla ollessaan näkymättömissä. Yhteistyökykyinen. • Hyvä: 3 • Tulee kutsumalla ollessaan ohjaajan lähietäisyydellä. Pääsääntöisesti yhteistyökykyinen. • Tyydyttävä: 2 • Antaa kytkeä • Huono: 1 • Puutteellinen yhteistyökyky, mutta saadaan kytkettyä. • Yhteistyökyvytön koira suljetaan kokeesta.

37. Metsästysinto • Koira osoittaa metsästysintoaan haussa, ajotyöskentelyssä, hukan selvittämisessä. • Rauhallinen ja määrätietoinen liikkuminen ei ole metsästysinnon puutetta. • Koiran ollessa haluton työskentelemään haun, ajon tai hukan selvittelyn aikana, eikä koiran käyttäytymiselle löydy selvää syytä = puutteellinen metsästysinto. • Otettava huomioon sää- ja keliolosuhteet. • Puutteellista metsästysintoa ei ole, jos koira, joka ajon katkettua, hukan synnyttyä tai yöjäljellä ottaa yhteyttä ohjaajaansa, mutta palaa heti jatkamaan työskentelyään. • Koiran kieltäytyessä työskentelemästä se suljetaan. METSÄSTYSINTO 0-10 • Erinomainen: 10 - 9 • Erinomaista metsästysintoa koira osoittaa silloin kun se pystyy erinomaisesti työskentelemään koko erän ajan tai erittäin vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä poikkeuksellisen hyvin.

38. Erittäin hyvä: 8 - 7 • Erittäin hyvää metsästysintoa koira osoittaa silloin, kun se pystyy vaivatta työskentelemään koko erän ajan tai vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä hyvin • Hyvä: 6 - 5 • Metsästysinnoltaan hyvä koiraei osoitahaun, ajon sekä hukkatyöskentelyn aikana haluttomuutta työskentelyyn. • Tyydyttävä: 4 - 3 • Metsästysinnoltaan tyydyttävä koira ei hae riittävän tarmokkaasti ja itsenäisesti sekä jättää helposti hukan selvittämättä. • Välttävä: 2 - 1 • Metsästysinnoltaan välttävä koira ei hae ja / tai aja riittävän tarmokkaasti tyydyttävän kokonaissuorituksen saavuttamiseksi, mutta ei silti kieltäydy kokonaan työskentelemästä. • Suljettu: 0 • Metsästysinto puuttuu täysin.

39. Kokeen arvosteluperusteet • Arvostelu • Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja ajoajan pisteiden summa: • ajoajan pisteet enintään 40 p. • ominaisuuspisteet enintään 60 p. • kokonaispisteet enintään 100 p. • Ajoajan pisteet: • JÄNIS: 40/90 x ajoaika = ajoajan pisteet • MUUT: 40/120 x ajoaika = ajoajan pisteet • Tulospöytäkirjaan merkittävä ajettava riistalaji määräytyy siitä ajoerästä, josta tulee korkeammat pisteet ajoajan perusteella. • Ominaisuuspisteet: • ovat ovat ansiopisteitä • arvioidaan eräkohtaisesti • Jos ryhmässä on kaksi tuomaria, ominaisuuspisteiksi merkitään tuomarien antamien pisteiden keskiarvo. • Lopullisiksi ominaisuuspisteiksi merkitään erien ansiopisteiden keskiarvo.

40. Palkintosijat • Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet • 1. palkinto + KP vähintään 80 p. • 1. palkinto vähintään 60 p. • 2. palkinto vähintään 50 p. • 3. palkinto vähintään 40 p. • Yhteispisteiden ohella palkintosijoihin vaaditaan seuraavat ajoaikapisteet • 3. palkinto 40 - 49,99 p. • Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta vähintään 10 p. tai kahdesta ajosta vähintään 17 p., näistä lyhyemmästä vähintään 8,33 p. • 2. palkinto 50 - 59,99 p. • Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta vähintään 15 p. tai kahdesta ajosta vähintään 23,33 p., näistä pitemmästä vähintään 13,33 p. ja lyhyemmästä vähintään 10,00 p. • 1. palkinto 60 - 79,99 p. • Ajoajan pistemäärän tulee olla yhdestä ajosta vähintään 20 p. tai kahdesta ajosta vähintään 26,67 p., näistä pitemmästä vähintään 16,67 p. ja lyhyemmästä vähintään 10,00 p. • 1. palkinto+kunniapalkinto 80 - 100 p. • Ajoajan pistemäärän tulee aina olla kahdesta ajosta yhteensä vähintään 35 p., näistä pitemmästä vähintään 20 p. • HUOM! Koiran palkintosija määräytyy aina sille annettujen yhteispisteiden perusteella. • Jos ajoaikapisteet jäävät liian alhaisiksi, yhteispisteitä on laskettava vastaavasti.

41. KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVIOINTI Maastokortin lisätiedot • Vain todettua arvioidaan. Numeroiden on oltava oikeassa suhteessa annettuihin ominaisuuspisteisiin. Palkintotuomarit tekevät arvioinnin erikseen seuraavaa pääsääntöä noudattaen, ellei erikseen ole toisin määrätty: Erinomainen (5) Erittäin hyvä (4) Hyvä (3) Tyydyttävä (2) Välttävä (1) • Koirakohtaisen koepöytäkirjan Lisätiedot-osan tarkka täyttäminen on tarpeen, sillä tietoja käytetään mm. jalostustarkoituksiin. • Lisätiedot-osan kohtien 34 arvioiden tulee olla yhtäpitävät koiran haukun kuuluvuuden ja haukun muiden ominaisuuksien arvostelun kanssa. • Lisätietojen tarkempi määritys ja kuvaus: • Ks. palkintotuomariohjeen ss. 20-24.

42. Palkintotuomari-pätevöityminen • Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen tuomarikokelas suorittaa kokeiden yhteydessä kaksi kokelasharjoittelua vähintään kahden ylituomarin hyväksymänä. • Näissä kokelasharjoitteluissa on koiraa pystyttävä arvostelemaan kaikkien oleellisten ominaisuuksien / suoritusten osalta. Palkintotuomari-oikeuksien ylläpito • Toimittava tuomarina, osallistuttava jatkokoulutukseen tai toimittava koelajin kilpailijana kahden viimeisen vuoden aikana.

43. Lopuksi, arvoisat palkintotuomariharjoittelijat: Mäyräkoirien ajokokeetkin ovat kaiken kaikkiaan vain yksi muoto elämän suurta leikkiä. JÄTTÄKÄÄ SIIS TUOMARITEHTÄVISSÄNNE KAIKKINAINEN RYPPYOTSAISUUS KOTIIN ja MUISTAKAA AINA, että…