1. Uuden ajan filosofian historia:Empirismi Kevät 2014 Oulun yliopisto Jarmo Pulkkinen

2. Brittiläinen empirismi • Ulkomaailmaa koskevan tiedon lähde on aistikokemus. Perinteisen brittiläisen empirismin mukaan meillä voi olla suoraa tietoa vain tietoisista mentaalisista tiloista. • Brittiläisen empirismin traditio yltää 1300-luvun William Ockhamista 1900-luvun Bertrand Russelliin. • Uuden ajan empirismin alkutahdit löi Francis Bacon teoksissaan Advancement of Learning (1605) ja Novum Organum (1620). • Baconin mukaan uusien totuuksien lähteet ovat havainto ja systemaattiset kokeet.

3. John Locke (1632-1704) • Isä taisteli parlamentin joukoissa sisällissodassa. • Opiskeli Oxfordin yliopistossa lääkäriksi. • Lordi Ashleyn (myöh. Shaftesburyn jaarli) henkilääkäri ja sihteeri. • Pakeni 1683 Hollantiin. Palasi Englantiin mainion vallankumouksen jälkeen. • Two treatises of government (Tutkielma hallitusvallasta, 1689). Suomennettu (Gaudeamus 1995).

4. An Essay Concerning Human Understanding (1689). • Huomion keskipisteeseen mielen sisäisen toiminnan mekanismit: • Miten mentaaliset prosessit ja tilat ovat vuorovaikutuksessa toisten mentaalisten tilojen ja tapahtumien kanssa? • Miten mieli kykenee abstraktioon ja yleistämiseen? • Uuden luonnontieteen puolustuspuhe. • Keskeinen käsite: Idea = “mitä tahansa, mikä on ymmärryksen kohteena, kun ihminen ajattelee”. (vrt. Platonin ideat).

5. Synnynnäisten ideoiden kritiikki • ”Olettakaamme siis, että mieli on, kuten sanotaan, valkoista paperia, johon ei ole kirjoitettu mitään, jossa ei ole mitään ideoita. Miten se saa varusteensa? Mistä tulee tuo runsas varasto, jonka ihmisen uuttera ja rajaton mielikuvitus on maalannut siihen melkein loputtoman monimuotoisena? Mistä tulee kaikki se aines, jota päättelyssä ja tiedonhankinnassa käytetään? Tähän minä vastaan yhdellä sanalla: kokemuksesta”. • Kaikki tieto edellyttää kokemusta. Ihmisen mieli syntyessään kuin tyhjä taulu (lat. tabula rasa). Vaikka lukuisat ideat ovat itsestäänselviä, se ei ole sama asia kuin synnynnäisyys. • Locke kieltää myös synnynnäisten periaatteiden olemassaolon (matemaattiset, loogiset, moraaliset ja uskonnolliset).

6. Ideoiden alkuperä • Lockelle idea on yleiskäsite, jolla hän viittaa mihin tahansa tietoisuuden sisältöön. Ideat ovat peräisin kahdesta lähteestä: • (1) ulkomaailman olioita ja asioita koskeva havainnointi ja • (2) tietoisuutemme tiloja koskeva sisäinen havainnointi. • Ulkomaailman oliot synnyttävät meissä ideoita, jotka "edustavat" olioita. Olioita ei käsitetä välittömästi vaan ainoastaan epäsuorastti ideoiden kautta (havainnon edustusteoria).

7. Ideoista • Yksinkertaiset ideat (simple ideas). Esim. kiinteys, liike ja muoto. Ihmismieli vastaanottaa passiivisesti ideat, jotka havainto häneen painaa. • Kun ideat tulevat saman aistin kautta (esim. muoto ja väri näköaistin kautta), käsitys mielen passiivisuudesta ongelmallinen. (vrt. Kant) • Kompleksiset ideat (complex ideas) syntyvät yksinkertaisista ideoista mielen suorittaman aktiivisen muokkauksen ansiosta (kauneus, kiitollisuus, ihminen, universumi jne.). • Esim. suhteita koskevat ideat, abstraktio. • Locken assosiaatioteoria: mekanistinen ja atomistinen selitys mielen toiminnalle. • Mieli yksittäisistä elementeistä koostuvana ketjuna, joka pysyy koossa yhdistymistä ohjaavien mekaanisten assosiaatiolakien avulla.

8. Ideoiden ominaisuuksia • Ensisijaiset (primary) ominaisuudet ovat pysyviä, absoluuttisia ja havaitsijasta riippumattomia (ulottuvuus, hahmo, liike, lepo, lukumäärä, soliditeetti eli läpäisemättömyys). • Toissijaiset (secondary) ominaisuudet ovat havaitsijasta riippuvaisia (värit, äänet, hajut jne.). • Ensisijaiset ovat itse oliossa, toissijaiset syntyvät olion ja havaitsijan vuorovaikutuksessa. • Taustalla ero arkikokemuksen ja luonnontieteen (ns. ”korpuskulaariteoria”) kokemuksen välillä.

9. Substanssi • Olio- ja substanssilajien määritelmät koostuvat pelkästään joukosta havaittavia ominaisuuksia. Yksikään määritelmä ei kuvaa substanssin todellista luontoa. • Yksinkertaisten ideoiden takana ja niiden kannattajana toimivaa substanssia ei voi saavuttaa aistihavainnossa. • ”Meillä ei siis ole ideaa siitä, mikä substanssi on, vaan ainoastaan sekava ja epäselvä idea siitä, mitä se tekee”. • Aineellisen substanssin lisäksi on olemassa henkinen substanssi, josta ei myös tiedetä sen enempää.

10. Locke substanssista • ”Koska emme myöskään ymmärrä, kuinka ne voisivat kuulua jollekin kappaleelle tai kuinka jokin kappale voisi tuottaa ne, olemme taipuvaisia ajattelemaan, että nämä toiminnot ovat peräisin jostain muusta substanssista, jota kutsumme hengeksi. Meillä ei ole aineesta muuta käsitystä tai ideaa kuin se, että se on jokin, jossa nuo lukuisat aisteihimme vaikuttavat ominaisuudet ovat. Tämän vuoksi on ilmeistä, että kun oletamme substanssin, jossa ajatteleminen, tietäminen, epäileminen ja kyky liikuttaa ynnä muut ominaisuudet ovat, meillä on tässä yhtä selvä käsitys henkisubstanssista kuin meillä on ruumiista”. • “Tässä asiassa on turha harrastaa epäilyksiä”.

11. Tiedon lajit • Kaikessa tiedossa on kyse ideoiden samanlaisuuden ja eroavaisuuden toteamisesta. • Tiedon lajit: • (1) Intuitiivinen tieto suoriutuu ideoiden vertaamisesta välittömästi. • Esim. ”a = a”, 3 > 2, ympyrä ei ole kolmio. • Intuitiivista tietoa on myös ihmisen omasta olemassaolosta (vrt. Descartes) ja Jumalan olemassaolosta. • (2) Demonstratiivinen tieto perustuu argumentteihin ja todisteluihin. Erona edelliseen ei ole välitöntä. • Todistelua vaativat geometriset ja matemaattiset totuudet sekä todistukset Jumalan olemassaolosta (vrt. skolastiikka).

12. (3) Aisteihin perustuva tieto on epävarmaa, mutta siihen voidaan silti luottaa. Ongelmia: • Tiedämme varmasti ulkomaailman olemassaolon. Vaikka havaitsemme välittömästi vain ideat tietoisuudessa, ei niiden aiheuttajaa. • Havainnossa kohdataan vain yksinkertaisia ideoita, ei niiden takana olevaa substanssia. Silti tietoa substanssista. • Kausaalisuhde. Sen yleisyyttä ja välttämättömyyttä ei ole mahdollista perustella havaintojen avulla. Silti antaa Locken mukaan tietoa.