1 / 30

Opinto-ohjauksen haasteet Euroopassa?

Opinto-ohjauksen haasteet Euroopassa?. Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Valtakunnalliset OPO-päivät ”Sisua ja Sibeliusta” Lahti, 4.2.2007. Tarkasteltavia teemoja. Miksi ohjauksella on merkitystä EU:n ja Suomen koulutus- ja työvoimapolitiikassa…?

oya
Télécharger la présentation

Opinto-ohjauksen haasteet Euroopassa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Opinto-ohjauksen haasteet Euroopassa? Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Valtakunnalliset OPO-päivät ”Sisua ja Sibeliusta” Lahti, 4.2.2007

  2. Tarkasteltavia teemoja • Miksi ohjauksella on merkitystä EU:n ja Suomen koulutus- ja työvoimapolitiikassa…? • Ohjauksen laajentunut tulkinta…? • Käynnistyneitä toimenpiteitä…

  3. Miksi ohjausta koskevaa keskustelua tulisi käydä? • Olemassa olevien palvelujen säilyttäminen? • Olemassa olevien palvelujen kehittäminen? • Palvelujen kohdentaminen? • Palvelujen mitoittaminen kysyntään ja käyttäjien tarpeisiin? • Asetettujen tavoitteiden toteutuminen? • Kuka määrää tavoitteet? • Ammattilaisten oma oppiminen? • Tulossopimusten täyttäminen? • Palvelujen laadunvarmistus? • Kustannustehokkuus – resurssitehokkuus?

  4. Miksi ohjauksen toimintapolitiikasta kiinnostuttiin? • Lissabonin strategia 2000: • kilpailukyky • Koulutus 2010 –ohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi • Elinikäinen oppiminen • Koulutusjärjestelmän konkreetit tulevaisuuden tavoitteet • Ammatillisen koulutuksen yhteistyön lisääminen (Kööpenhaminan prosessi) • Lisäksi: • Korkea-asteen koulutuksen tutkintorakenne (Bologna –prosessi) • Osaamisen ja pätevyyksien elinikäinen kehittäminen eri työmarkkinaosapuolien kesken

  5. Miksi ohjauksen toimintapolitiikasta kiinnostuttiin? • Ohjauksen tuloksellisuuden tarkastelu seuraavilla tasoilla: • Yksilön oppimistulokset ja urasuunnittelu • Koulutusjärjestelmän toimivuus • Työmarkkinoitten toimivuus • Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen

  6. OECD:n, EU:n ja Maailmanpankin toteuttamat ohjauksen toimintapolitiikan arvioinnit 2000-2007 • Käynnistettiin marraskuussa 2000 • OECD:n Koulutus- ja työllisyyskomitean yhteinen aloite • Toimintapoliittinen konteksti: • Elinikäinen oppiminen • Aktiivinen työmarkkinapolitiikka • 2000-2004: rinnakkaiset arvioinnit EU:n toimesta 29 maassa • Maailmanpankin toteuttama arviointi 7 maassa • Meneillään Välimeren alueen ja Balkanin maiden ohjauksen arvioinnit (Euroopan koulutussäätiö)

  7. Lisätietoa arvioinneista: • Internet-sivut: • http://www.oecd.org/els/education/careerguidance/ • Yhteenvetoseminaari - Kanadassa lokakuussa 2003; yhteenveto kaikista arvioinneista • OECD Career Guidance and Public Policy; Bridging the Gap - Loppuraportti (16.2.2004) • CEDEFOP – yhteenvetoraportti EU:n jäsenmaiden ohjauksesta • Euroopan koulutussäätiö – yhteenveto hakijamaiden ohjauksesta • Maailmanpankki – yhteenvetoraportti • Kaikkien arviointien maaraportit CEDEFOP:n sivuilla • http://www.trainingvillage.gr/etv/ • Suomenkielinen yleiskatsaus arviointituloksista on saatavissa osoitteesta: • http://www1.oecd.org/publications/e-book/910401FE5.PDF

  8. Ohjauksen trendejä EU:n jäsenmaissa?(Sultana 2004)

  9. Ohjauksen trendejä EU:n jäsenmaissa?(Sultana 2004)

  10. Ohjauksen trendejä EU:n jäsenmaissa?(Sultana 2004)

  11. Elinikäinen ohjaus…(EU:n ministerineuvoston päätöslauselma 28.5.2004) • Mitä: Erilaiset toimet: • tietojen ja neuvojen antaminen, opinto-ohjaus, tietojen ja taitojen arviointi, opastus, neuvottelu, päätöksenteko- ja uranhallintataitojen opettaminen • Kenelle: Kaikenikäiset kansalaiset • Milloin: Missä tahansa elämänvaiheessa • Kohde: Koulutukseen ja ammattiin liittyvät päätökset, yksilöllisen kehityskaaren hallinta, valmiuksien, taitojen ja kiinnostusten määrittely • Ura: Yksilöllinen kehityskaari oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. • Missä: Julkiset palvelut, työelämä, kolmas sektori, ostopalvelut, yksityiset palvelujen tuottajat

  12. Ministerineuvoston 28.5.2004 kokouksessaan hyväksymät toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi: • Yhteisten painotusten ja kehittämistoimien käynnistäminen kansainvälisenä yhteistyönä (esim. OECD, UNESCO, Maailmanpankki, ILO) - > ICCDPP (International Centre on Career Development and Public Policy) • Arviointien osoittamiin kehittämishaasteisiin vastaaminen kansallisesti poikkihallinnollisena yhteistyönä • Palvelujen saatavuuden parantaminen poikkihallinnollisella yhteistyöllä • Kansalaisten urasuunnitteluvalmiuksien kehittäminen

  13. Ministerineuvoston 28.5.2004 kokouksessaan hyväksymät toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi: • Alan ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksen kehittäminen – kokemusten vaihto jäsenmaiden kesken • Päätöksenteon tueksi tarvittavan tutkimustiedon vahvistaminen • Sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen • Kansallisen kehittämistyön vahvistaminen eurooppalaisella yhteistyöllä

  14. Ministerineuvoston 28.5.2004 kokouksessaan hyväksymät toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi: • EU:n rahoittamien hankkeiden tuloksellisuuden vahvistaminen (koulutusohjelmat + ESR) • Ohjausta koskevan arvioinnin integroiminen Koulutus 2010 –ohjelman seurantaan • Edellä olevien tavoitteiden huomioonottaminen olemassa olevissa rakenteissa (verkostot, työryhmät, koulutusohjelmat)

  15. Suomessa on jo meneillään monia kehittämisehdotusten suuntaisia toimenpiteitä: • koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelma 2003 – 2008 • työllisyyden politiikkaoohjelma • uudet opetussuunnitelmat • nuorten osallisuushanke • aikuisten ohjauksen kehittämishankkeet (AIHE, NOSTE) • ohjauksen kehittämishanke OPH:ssa • CHANCES -hanke • ohjaajien perustutkinnon kehittäminen • ohjaajien täydennyskoulutuksen kehittäminen • korkea-asteen ohjauksen kehittäminen • aikuisten ohjauksen toimenpide-ohjelma • …alueelliset pilotit

  16. Ohjauksen toimintapoliittinen käsikirja • EU ja OECD julkaisivat joulukuussa 2004 Elinaikaisen ohjauksen toimintapolittisen käsikirjan • Pohjautuu OECD:n ja EU:n arviointiraporteissa havaittuihin löydöksiin • Tavoitteena kansallisen ja alueellisen poikkihallinnollisen kehittämistyön tukeminen

  17. Ohjauksen toimintapoliittinen käsikirja • Neljä keskeistä osaa: • Nuorten ohjauspalvelujen kehittäminen • Aikuisten ohjauspalvelujen kehittäminen • Ohjauspalvelujen monipuolistaminen • Ohjauksen järjestämistä tukevien rakenteiden kehittäminen • Kukin luku jakaantuu seuraaviin osiin: • Arvioinnissa esille nousseet haasteet • Tarvittavat strategiset kysymykset • Eri vaihtoehdot toimintojen kehittämiseksi • Esimerkkejä toimivista käytännöistä

  18. Ohjauksen toimintapoliittinen käsikirja • Kirjan käyttömahdollisuuksia • Palvelujen itsearviointi • Palvelujen omaehtoinen kehittäminen • Vertaisarviointi • Kirja julkaistiin joulukuussa 2004 komission ja OECD:n yhteisjulkaisuna • Käännetty noin kymmenelle eri kielelle • Suomenkielinen tiivistelmä OECD:n sivuilla • http://www.oecd.org/document/35/0,2340,en_2649_34511_1940323_1_1_1_37455,00.html

  19. Maastrichtin kommunikea: - Opetusministereiden kokous joulukuussa 2004 • Elinaikaisen ohjauksen tehostaminen yhdeksi koulutuspoliittiseksi painopistealueeksi kaikissa jäsenmaissa: • Elinaikaisen ohjauksen eurooppalaisten yhteisten puitteiden tunnetuksi tekeminen eri osapuolille • Ohjausjärjestelyjen kehittäminen yhteisten puitteiden avulla • Tarkoituksenmukaiset ohjaus ja neuvontapalvelut kansalaisille yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelemisen tueksi

  20. Elinaikaista ohjausta koskevien yhteisten eurooppalaisten puitteiden kehittäminen • Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinaikaisen ohjauksen toteuttamiseksi EU:n jäsenmaissa • Yhteiset non-formaalin oppimisen tunnustamisen periaatteet, joissa viitataan miten ohjauksen avulla tuetaan kansalaisia yksilöimään non-formaaleissa konteksteissa saavutettu ammatillinen osaaminen. • Ohjauksen kansallisten laatukriteereiden määrittäminen • Elinaikaisen ohjauksen palvelujärjestelyjen keskeiset osatekijät jäsenmaissa

  21. Tukimateriaalia • EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOP julkaisi keväällä 2005 tukimateriaaleja yhteisten puitteiden arvioimiseksi ja jatkokehittämiseksi • Suomennos OPH:n ohjauksen hankkeen raportin liitteenä: http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,443,25825,32706,52153

  22. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinaikaiselle ohjaukselle • Määritelmä • päätöslauselmasta • Tavoitteet • kansalaisen, koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden, päättäjien näkökulmasta • Periaatteet • kuluttajanäkökulma, voimavaraistaminen, saatavuus, laadunvarmistus • Toimintapoliittiset tavoitteet • sijoittaminen koulutukseen, työmarkkinoiden toimivuus, elinikäinen oppiminen, osallisuus, tasa-arvo, taloudellinen kilpailukyky

  23. Kansalliset laatukriteerit • Kansalaisten osallistuminen laadunvarmistukseen palvelujen käyttäjinä • Alan ammattilaisten osaamisvaatimukset • Pysyvä laadunvarmistus • Palvelujen yhdenmukaisuus ja kattavuus • Alalla toimivien yksityisten palveluntuottajien laadun varmistaminen

  24. Palvelujärjestelyjen keskeiset osatekijät • Kansalaisen näkökulma palvelujen tuottamisessa • Toimintapolitiikan systemaattinen kehittäminen • Palvelujen keskinäinen koordinointi • Eri kohderyhmien huomioon ottaminen kattavasti • Palvelujen kehittävä arviointi • Kansainvälinen yhteistyö

  25. Suomen EU-puheenjohtajakauden konferenssi • ”Building the Stepping Stones” • Jyväskylä, 6-7 November 2006 • Tavoitteet: • Ministerineuvoston elinikäisen ohjauksen päätöslauselman 2004 toimenpide-ehdotusten seurana • Esitys jatkotoimenpiteiksi • Materiaalit: http://ktl.jyu.fi/ktl/guidance2006

  26. Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjauksen seminaarin raportti (Watts 2006) • Tällä hetkellä ohjauksen kehittämiselle on olemassa sekä poliittinen että sosiaalinen tilaus jäsenmaissa. • Kansallisen kehittämisen rinnalla tarvitaan jäsenmaiden keskinäistä yhteistyötä. • Jäsenmaissa elinikäisen ohjauksen strategia tulisi integroitua elinikäisen oppimisen strategioihin. • Kehittämistyössä tulisi ottaa huomioon käytännön ohjaustyön, tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välinen yhteistyö • Kansalliset elinikäisen ohjauksen pysyvät asiantuntijaryhmät. • Euroopan tason yhteistyötä voidaan edistää jäsenmaiden kansallisten ryhmien verkostolla.

  27. Komission tiedonanto aikuskoulutuksesta (lokakuu 2006) • Komissio katsoo, että aikuisten oppiminen on kriittinen tekijä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tiedonannon pääviestit ovat seuraavat: • aikuiskoulututukseen osallistumisastetta tulee nostaa ja tehdä siitä tasaisempaa eri väestöryhmien kesken • aikuiskoulutuksen laatua tulee nostaa investoimalla opetusmenetelmiin ja -aineistoon ja aikuiskouluttajien ammattitaitoon sekä kehittämällä laadunvarmistusjärjestelmiä • aikuiskoulutusta tulee saattaa opiskelijakeskeisemmäksi kehittämällä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista • ikääntyneiden ja maahanmuuttajien koulutusta tulee kehittää

  28. Helsingin kommunikea 5.12.2007: • Jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja tämä edellyttää tehostettua elinikäistä ohjausta, joka ottaa paremmin huomioon ammatillisen koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet ja vaatimukset, muun muassa lisäämällä kouluissa ja perheille suunnattua ammatinvalinnanohjausta, tiedottamista ja neuvontaa tietoisten valintojen varmistamiksi

  29. Verkostomaisesti tuotettujen Ohjauksen Palvelujärjestelyjen Malli (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007) Mallin kysymykset strategisen oppimisen kehän viitekehyksessä Ohjauksen systeemin taso Ohjauksen ulottuvuudet Viestintä ja sitoutuminen Toiminta ja oppiminen Analyysi ja arviointi Visiot, strategiat, kehittämistavoitteet Vahvuudet Kehittämistarpeet I Ohjausta koskeva julkinen päätöksen- teko Bottom up Toimintapoliittinen ulottuvuus Uudistava toiminta Kontekstuaalinen ulottuvuus Taustasuunnittelu IIOhjaus- järjestelyt Organisaatio- ulottuvuus I ja II taustalla ohjaus-, organisaatio-, johtamis-, verkosto- ja systeemiteoriat Joustava toiminta Vastuu-ulottuvuus Työnjaollinen ulottuvuus IIIAsiakkaalle näkyvät ohjaus- palvelut Sisällöllinen ulottuvuus Asiakkaalle näkyvät palvelut Palautteen pohjalta tarkennettu toiminta Menetelmällinen ulottuvuus (Taustalla ohjausteoriat) Top down Aikaulottuvuus - opinpolku

  30. Kiitoksia! Lisätietoja: Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto Puh. (014) 260 3271, GSM 050-361 1909 email: raimo.vuorinen@ktl.jyu.fi Skype: vuorai

More Related