SlideServe
Menu
Préférences
© SlideServe · v2026

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012

quinlan-rosales avatar
29 diapositives · 378 Views · Nov 06, 2014

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012. Yhteenveto tärkeimmistä tuloksista. Kyselyn toteuttaminen. Toteutettiin neljättä kertaa, aiemmat 2006, 2008 ja 2010 Aineisto kerättiin verkkolomakkeella 1.-29.2.2012 Uutta tällä kierroksella:

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012 - slide 1
01 / 29Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012
1 / 17

Télécharger la présentation

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012
Une image / un lien ci-dessous est fourni (tel quel) pour télécharger la présentation

Politique de téléchargement : le contenu du site vous est fourni TEL QUEL pour votre information et votre usage personnel ; il ne peut être vendu, concédé sous licence ni partagé sur d’autres sites sans l’accord de son auteur.Le contenu vous est fourni TEL QUEL, pour votre information et votre usage personnel uniquement. Téléchargez la présentation en cliquant sur ce lien. Lors du téléchargement, si vous ne parvenez pas à télécharger une présentation, l’éditeur a peut-être supprimé le fichier de son serveur.Pendant le téléchargement, si vous ne parvenez pas à obtenir une présentation, le fichier a peut-être été supprimé par l’éditeur.

F I N

Plus de contenu associé

Transcription de la présentation
  1. Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012 Yhteenveto tärkeimmistä tuloksista

  2. Kyselyn toteuttaminen • Toteutettiin neljättä kertaa, aiemmat 2006, 2008 ja 2010 • Aineisto kerättiin verkkolomakkeella 1.-29.2.2012 • Uutta tällä kierroksella: • Palvelujen käyttöä kysyttiin vain tietokantojen poimintaluetteloinnin osalta • Kysymys palvelujen tunnettuudesta jätettiin pois • Uudet kysymykset viestinnästä ja palvelujen hyödyistä • Avoimen palautteen kenttiä lisättiin • Muutamia täydennyksiä vanhoihin kysymyksiin

  3. Vastaajamäärä sektoreittain 2008-2012

  4. Vastaajien työtehtävät, %

  5. Palveluperiaatteiden toteutuminen 2008-2012 ei pidä lainkaan paikkansa pitää täysin paikkansa

  6. Palveluperiaatteiden toteutuminen 2008-2012 ei pidä lainkaan paikkansa pitää täysin paikkansa

  7. Palveluperiaatteiden toteutuminen • Keskiarvojen valossa arviot ovat saman suuntaisia sektorista riippumatta: • KVP on luotettava ja ammattitaitoinen, välittää ajantasaista tietoa • selkeydessä, talouden läpinäkyvyydessä, vaikutusmahdollisuuksissa ja kirjastojen tarpeiden tuntemuksessa on kehittämistä. • viestinnässä menty eteenpäin, mutta yhä parantamista

  8. Palveluperiaatteiden toteutuminen: sektorien erot • Ammattikorkeakoulujen arviot ovat muita sektoreita kriittisempiä lukuun ottamatta henkilökunnan ammattitaitoa • Yleiset kirjastojen ja erikoiskirjastojen arviot ovat muita myönteisempiä • Yleisillä poikkeuksena tieto siitä, keneen tulee ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa • Palvelujen innovatiivinen kehittäminen jakaa eniten mielipiteitä • Erikoiskirjastoissa 84 % samaa mieltä, amkeilla 63% • Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kaikilla sektoreilla – vahvuudet ja kehittämisen kohteet ovat samat

  9. Tyytyväisyys tiedotukseen

  10. Tyytyväisyys tiedotukseen

  11. Tyytyväisyys palveluja ja hankkeita koskevaan tiedotukseen • Sektorien erot vaihtelevat palvelu- ja hankekohtaisesti • Esim. yleiset kirjastot ovat muita sektoreita tyytyväisempiä asiasanastoja koskevaan tiedotukseen, mutta muita tyytymättömämpiä tapahtumista saatuun tietoon • Tyytyväisyys yhteisten palvelujen tiedotukseen on kuitenkin kaikilla sektoreilla suurempaa kuin hankkeiden. • Vain osalle kirjastosektoreista kohdennettujen palvelujen tiedotuksen arviot ovat jonkin verran kriittisempiä kuin kaikille yhteisten

  12. ”Arvioi, kuinka paljon seuraavista palveluista on ollut hyötyä kirjastollesi”, % * vain korkeakoulukirjastot **Vain korkeakoulu- ja yleiset kirjastot

  13. ”Arvioi, kuinka paljon seuraavista palveluista on ollut hyötyä kirjastollesi”, % * vain korkeakoulukirjastot

  14. Palvelujen hyödyt • Kaikkien palvelujen kohdalla yli puolet vastaajista katsoo, että niistä ollut melko paljon tai erittäin paljon hyötyä • Sektorien erot • Yleisissä kirjastoissa pidetään koulutuksia, tapahtumia, Nelliä ja käyttäjäkyselyjä sekä FinELibiä vähemmän hyödyllisenä kuin muilla sektoreilla • Erikoiskirjastot kokevat hyötyvänsä FinELibistä ja KITTistä muita vähemmän • Korkeakoulusektorilla julkaisuarkistopalvelut hyödyttävät enemmän amk- ja yhteiskirjastoja kuin yo-kirjastoja

  15. Palvelujen tärkeys 2012 • Palvelujen tärkeydessä hienoista laskua • Selkeimmin Arton, Violan ja Mandiksen hakukäyttö ja poimintaluettelointi • Vastaajien enemmistö pitää kuitenkin vähintään melko tärkeinä kaikkia palveluja paitsi bX-suosituspalvelua • Merkityksen väheneminen painottuu palveluihin, jotka sijoittuivat viime kyselyssä vähemmän tärkeisiin • Muuten tulokset ovat samankaltaiset kuin vuosina 2008 ja 2010

  16. Palvelujen tärkeys asteikolla 1–4, keskiarvot

  17. Palvelujen onnistuminen 2012 • Kaikkien palvelujen keskiarvo 2,8 • vuonna 2010 keskiarvo oli 3,0 • keskiarvo laski kaikille sektoreilla, eniten yleisillä kirjastoilla • erikoiskirjastot hieman muita tyytyväisempiä • Kirjastojärjestelmät sekä Lindan palvelut arvioitiin hieman onnistuneemmiksi kuin vuonna 2010 • Muiden palvelujen arvioissa on tapahtunut enemmän tai vähemmän laskua

  18. Palvelujen onnistuminen asteikolla 1–4, keskiarvot

  19. Palvelujen onnistuminen: kriittisimmät arviot • Elektronisten aineistojen bX-suositupalvelu: 51 % vastaajista pitää huonosti tai ei kovin hyvin onnistuneena • KITT: 50 % • Nelli-portaali: 48 % • Mandis: hakukäyttö ja poimintaluettelointi 39 % • KITT, Nelli ja bX saivat myös 2010 kriittisiä arvioita, sen sijaan Lindan poimintaluetteloinnin arvio parani: 2010 keskiarvo oli 2,8 -> nyt 3,0

  20. Palvelujen onnistuminen: kriittisimmät arviot 2008-2012

  21. Kaikkien palvelujen tärkeyden ja onnistumisen keskiarvo 2008-2012 Tärkeys: 1 = ei lainkaan tärkeä, 2= ei kovin tärkeä, 3= tärkeä, 4= erittäin tärkeä Onnistuminen: 1 = huonosti 2 = ei kovin hyvin 3 = hyvin 4 = erittäin hyvin

  22. Kuiluanalyysin valossa: • Palvelut, joita pidetään tärkeinä ja joissa on eniten kehittämisen varaa, ovat • Kirjastojärjestelmät • Nelli-portaali • Elektronisten aineistojen hankinta • Verkkoarkisto ja elektroniset vapaakappaleet • Formaattien ja standardien kehittäminen ja koordinointi.

  23. Avoin palaute: viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen • Mahdollisuus vuorovaikutteiseen viestintään ja online-keskusteluun • Jalkautuminen kirjastojen arkeen • Säännöllinen tiedotus esimerkiksi kirjastot.fi –sivustolla • Verkkosivuille selkeyttä, mm. yhteystietoihin • Lisää selkeyttä ja tarkoituksenmukaista kohdentamista • Useat vastaajat toivoivat selkeitä kuukausi- tai viikkotiedotteita, joista tärkeät asiat tulisivat nopeasti ja helposti ilmi. Myös säännöllisiä webinaari-tietoiskuja toivottiin. • Ruotsinkielistä tiedotusta enemmän • Yleiset kirjastot voisivat olla enemmän mukana työryhmissä ja tiedotuksessa, yleisten tarpeet paremmin huomioon • Keskustelu- ja kehittämisfoorumeiden kehittäminen. • Kirjastoalan opiskelijat voisivat kuulua viestinnän piiriin.

  24. Avoin palaute: koulutuksen kehittäminen • Enemmän konkreettisia esimerkkejä ja työpaja-tyyppistä opetusta jossa voisi oppia tekemällä • Koulutuksia pitäisi järjestää myös ruotsiksi • Aineistokohtaisten teknisten koulutusten sijaan koulutuksia, joissa vertaillaan samantapaisia palveluja ominaisuuksien ja sisällön osalta • Tilaisuuksia tasapuolisemmin ympäri Suomea, esim. kiertävät roadshow-koulutukset suurimmissa opiskelijakaupungeissa. • Tietoiskuja uusista hankkeista ja muutoksista esim. maakuntakirjastokokousten yhteydessä • Koulutuksien videointi, jotta niitä voisi katsoa myös podcastina • Koulutuksista voisi tiedottaa enemmän

  25. Koulutustoiveita • Marc21, VuFind, Aleph-luettelointi, • Hankkeet: KDK, UKJ • Luettelointisäännöistä ja luetteloinnin käytännöistä • Elektronisten palveluiden kehittämisestä ja markkinoinnista • Kirjastojen tulevaisuuteen liittyvistä teemoista, uudenlaisista palvelukonsepteista, kirjastojärjestelmien kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. • Kirjastojen yhteistyöstä, kaukopalvelusta ja maksuttomuudesta kirjastojen välillä • FinELib-aineistot, e-aineistojen käyttö ja e-aineistolisenssit sekä e-kirjojen hankintaperusteet kansallisella tasolla • ISBD-säännöistä erityisaloilla, esim. musiikki • Tilastoista ja standrdeista • Vielä lisää Nelli (SFX) koulutusta • Digitoinnista

  26. ”Onhan erittäin järkevää keskittää tietyt erikoisosaamiset sekä kaikkia hyödyttävä alan infrastruktuurin ylläpito koko kirjastokenttää palvelevaan yksikköön. Erinomainen malli, kaikki hyötyvät!”