Kuka käskee ja ketä käsketään?

1. Kuka käskee ja ketä käsketään? Direktiivisyyden ja Modaali-ilmausten Siirtyminen säädöskielestä Selkokieliseen tekstiin Säädösseminaari Kotuksessa 23.5.2013 Aino Laine Helsingin yliopisto

2. Tutkimuksen motiivi ja ongelma Lingvististä tutkimusta selkokielestä tehty vielä melko vähän Modaali-ilmausten vaikutus ymmärrettävyyteen helpotetun kielimuodon käyttäjien keskuudessa, ymmärtämisen rajat Direktiivisyyden suuntaaminen: Kuka oikeastaan asettuu käskettäväksi ja miten tämä näkyy tekstitasolla? Tarttuvatko säädöskielen konventiot myös selkokieliseen ilmaisuun?

3. Aineisto • Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010—2015 eli VAMPO • Sisältää 122 muutoskohtaa, joilla pyritään turvaamaan palvelujen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien aiempaa parempi toteutuminen • Yhteensä 22636 sanaa • VAMPO 2010—2015:n pohjalta selkokielelle mukautettu versio/esite • Mukailee asettelultaan VAMPO:a (aiheet käsitellään samassa järjestyksessä) • Sisältää muun muassa sanaston, jossa keskeiset käsitteet on selitetty • Yhteensä 1772 sanaa

4. Selkoesitteen kohderyhmä • Selkoesitteen pääkohderyhmä ovat vammaiset ihmiset, joten tekstiin kirjoittuvaksi lukijaksi voidaan ajatella vammainen henkilö • Tätä taustaa vasten selkokirjoittajan on tehtävä valinnat tekstiä mukauttaessaan: Mitä lukija tietää, mikä häntä kiinnostaa? Mitä lukija tahtoo tietää? • Kognitiivisen hahmotuskyvyn rajat voivat vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä • Jo lukeminen sinällään aiheuttaa usein vaikeuksia, joten siihen tarvitaan tukea • Keskusteleva lukuympäristö puolestaan voi parantaa sanoman sisäistämistä

5. Modaali-ilmaukset aineistossa

6. Modaaliverbin saada sisältävät verbiketjut • Tyypillisesti sekä saada että voida ilmaisevat mahdollisuutta, luvan antamista tai yksilön kykyä toimia • Selkoaineistossa verbiä saada käytetään kuitenkin aina ehdottomissa kielloissa (negaatio) tai varauksen sisältävissä rakenteissa Vammaisia henkilöitä ei saa kohdella vammaisuuden vuoksi eri tavoin kuin muita ihmisiä. (Selko-VAMPO, 20.) Näitä tietoja saa kerätävain vammaisen henkilön suostumuksella. (Selko-VAMPO, 21.)

7. Modaaliverbin voida sisältävät verbiketjut • Suurin vaikutus verbin voida tulkintaan on siinä, käytetäänkö verbiä aktiivissa vai passiivissa • Aktiivimuoto ilmaisee yksilön mahdollisuutta Ohjelma on vahva pohja sille, että vammaiset ihmiset saavat yhdenvertaista kohtelua ja voivat tasa-arvoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. (Selko-VAMPO, 5.) • Passiivi mahdollistaa lukijan ulkopuolisen toiminnan Jos eläkkeellä oleva vammainen henkilö pääsee palkkatyöhön, hänen eläkkeensä voidaan jättää maksamatta työssäoloajaksi. (Selko-VAMPO, 17.)

8. Olla-verbi + passiivin vA-partisiippi • Yleisin modaalirakenne selkoesitteessä • Ilmenee tekstissä kolmella tavalla: 1. Genetiivisubjektilausekkeissa Vammaisten henkilöiden on saatava tarvitsemansa palvelut laadukkaina kaikkialla Suomessa. (Selko-VAMPO, 7.) 2. Nollarakenteissa On vahvistettava vammaisten ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. (Selko-VAMPO, 11.) 3. Nesessiivisenä omistusrakenteena Vammaisilla on oltava oikeus kouluttaa itsensä myös uuteen ammattiin. (Selko-VAMPO, 14.)

9. Tulee tehdä -rakenne Huomattavasti yleisempi rakenne säädöstekstissä kuin selkoversiossa Velvoittaa lukijan ulkopuolisen tahon toimimaan Vertailun vuoksi: Koulutusjärjestelmän tulee panostaa erityisesti vammaisten nuorten ohjaamiseen perusopetuksen ja toisen asteen opiskelun nivelvaiheen yli. (Yleis-VAMPO, 80) On tuettava nykyistä paremmin vammaisten nuorten hakeutumista koulutukseen ja työelämään. Siksi on parannettava vammaisten opinto- ja ammatinvalintaohjausta. (Selko-VAMPO, 14.)

10. Omistusrakenne • Tässä omistusrakenne on rajattu tarkoittamaan rakenteita, jotka ilmaisevat jollain lailla modaalisuutta, ts. ilmauksia, joissa omistettava on abstrakti, dynaamisuutta ilmaiseva käsite Sosiaalinen oikeudenmukaisuus liikennepalveluissa tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus ja mahdollisuus liikkua sekä saavuttaa peruspalvelut ja niihin liittyvä liikkumista koskeva informaatio. (Yleis-VAMPO, 69—70.) • Erottuu nesessiivisestä omistusrakenteesta passiivin vA-partisiipin puuttumisen vuoksi

11. Mitä rakenteet tekevät ymmärrettävyydelle? • Vaikeiden rakenteiden käyttö voi vaarantaa lukumotivaation; ”Jos en ymmärrä, miksi lukisin?” • Abstraktioiden avaaminen tärkeää • Tämä olisi syytä tehdä tekstin sisällä, koska käsitteiden tarkistaminen ja tekstin eri osien välillä liikkuminen voi tehdä lukutilanteesta liian sekavan ja vaikeuttaa lukemista • Asemoiko lukija itsensä velvoitettavan paikalle vai tarkasteleeko hän velvoittajan ja velvoitettavan suhdetta ulkopuolelta?

12. Voisiko asian esittää toisin? Suurin riski selkokielisen viestin väärinymmärtämiseen piillee juuri olla-verbin ja passiivin vA-partisiipin käytössä Entäpä jos esimerkiksi Vammaisten henkilöiden on saatava tarvitsemansa palvelut laadukkaina kaikkialla Suomessa. (Selko-VAMPO, 7.) ilmaistaisiinkin muodossa Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että saat tarvitsemasi palvelut laadukkaina kaikkialla Suomessa. Helpottuisiko asian hahmottaminen?

13. Kiitokset mielenkiinnostanne! Mahdolliset myöhemmin heräävät palautteet, ajatukset ja kommentit ovat erittäin tervetulleita osoitteeseen aino.i.laine@gmail.com