Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitt misen haasteita Sosiaalialan messut Ylivieska, 13.10.2007 Peruspalveluministeri

1. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitt�misen haasteita Sosiaalialan messutYlivieska, 13.10.2007Peruspalveluministeri Paula Risikko

2. 2 TULEVAISUUDEN HAASTEET v�est�n ik�rakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti >>> henkil�st�n saatavuus, huoltosuhde medikalisaatio, v�est�n vaatimustason nousu teknologia muuttoliike, monikulttuurisuus terveyserojen/hyvinvointierojen kasvu syrj�ytyminen, pitk�aikaisty�tt�myys p�ihteet erot palvelujen saatavuudessa

3. 3 �Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2005, ��rip��t

4. 4 Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut i�n mukaan vuonna 2004, euroa per asukas

5. 5 V�est�tekij�iden vaikutus peruspalvelujen kysynt��n (Ind. 2007=100) V�est�tekij�iden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sek� palvelujen k�ytt�jien osuuden eri-ik�isess� v�est�ss� pysyv�n ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa t�ll�in vain v�est�n m��r�n ja ik�rakenteen muutos. V�est�tekij�iden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sek� palvelujen k�ytt�jien osuuden eri-ik�isess� v�est�ss� pysyv�n ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa t�ll�in vain v�est�n m��r�n ja ik�rakenteen muutos.

6. 6 SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN PERIAATTEET Ennaltaehk�isy Varhainen puuttuminen Vaikuttavuus

7. 7 MITEN HAASTEISIIN VASTATAAN palveluiden perusinfra kunnossa ja henkil�st� on osaavaa ja motivoitunutta ik��ntyv� v�est� on my�s harmaita panttereita kansalaisten koulutustason ja hyvinvoinnin nousu omavastuun ja vertaistuen mahdollisuudet teknologian tarjoamat mahdollisuudet BKT:n kasvu turvaa my�s julkiset palvelut tuottavuuden nousun ja kustannusvaikuttavuuden paranemisen kautta enemm�n tehoja per euro terveyden, sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edist�misen kautta on viel� paljon saatavissa yksityisen ja kolmannen sektorin kautta my�s lis�� tuottavuutta ja vaikuttavuutta

8. 8 Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteisiin p��st��n vahvistamalla kuntarakennetta tiivist�m�ll� kuntien yhteisty�t� j�rkeist�m�ll� palvelurakennetta varmistamalla palveluverkon kattavuus uudistamalla toimintatapoja vahvistamalla rahoituspohjaa l�htem�ll� asiakkaan tarpeista OTTAMALLA HENKIL�ST� MUKAAN SUUNNITTELUUN

9. 9 Sosiaalihankkeen jatkotoimet

10. 10 Terveyshankkeen jatkotoimet hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi kev��n 2008 aikana ( Seppo Tuomola, Ulla Id�np��n- Heikkil�, Olli-Pekka Lehtonen, Markku Puro) hankerahojen k�yt�n seuranta ja hankkeista saatavien tulosten seuranta jatkuu vuosina 2008-2009 tuloksia hy�dynnet��n kansallisessa innovaatio-ohjelmassa perusterveydenhuollon uudelleenj�rjestelyj� aikaisempaa suurempien v�est�pohjien varaan jatketaan PARAS- hankkeessa my�s valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kehitet��n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisty�t�, korostetaan asiakasn�k�kulmaa ja pyrit��n lis��m��n valinnanmahdollisuuksia terveydenhuoltolaki: l�hipalvelut ( perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustaso) l�helle kansalaista vaativimmat palvelut nykyist� keskitetymmin hoitotakuulains��d�nt�� ter�v�itet��n hallitusohjelman mukaisesti hoitotakuun toteutumisen seurantaa jatketaan TEO:n ja l��ninhallitusten toimesta vaativimman erikoissairaanhoidon keskitt�mist� valtakunnallisesti ja alueellisesti jatketaan

11. 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus

13. 13 Hyvinvoinnin ja terveyden edist�minen on tehokas keino kaventaa terveyseroja ja ehk�ist� syrj�ytymist� - edist�� parhaiten kaikkien kuntalaisten hyvinvointia on keskeinen keino hallita palvelutarpeen ja kustannusten kasvua edellytt�� toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta ja tiivist� yhteisty�t� kunnan muiden hallintokuntien, viranomaisten ja yhteisty�kumppaneiden kanssa on s��detty my�s laajan v�est�pohjan kuntayhtym�n erityiseksi teht�v�ksi (Puitelain 6 �) � perusvastuu edelleen kunnalla

14. 14 Kansanterveyslain muutokset Kansanterveysty�ll� tarkoitetaan yksil��n, v�est��n ja elinymp�rist��n kohdistuvaa terveyden edist�mist� sairauksien ja tapaturmien ehk�isy mukaan lukien sek� yksil�n sairaanhoitoa. Kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekij�iden kehityst� v�est�ryhmitt�in, huolehtia terveysn�k�kohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sek� tehd� yhteisty�t� terveyden edist�miseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa.

15. 15 Tavoitteena kustannusvaikuttavuus hy�dynnet��n paremmin tietoteknologiaa v�hennet��n palvelutarvetta (hyvinvoinnin edist�minen) hyv�t k�yt�nn�t tunnetuiksi ja k�ytt��n hoito/palveluketjut: saumattomuus, pullonkaulat pois yhten�istet��n laskutusperusteet tehostetaan hankintatointa (tuotteistus) ja osataan kilpailuttaa johtaminen kuntoon yhteispalvelut k�ytt��n

16. 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehitt�misohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehitt�misohjelma tukee Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista Tarkentaa ja tukee hallitusohjelman toteuttamista sosiaali- ja terveydenhuollossa; sovitetaan yhteen peruspalveluohjelman kanssa Kehitt�mishankej�rjestelm� tarkoitus uudistaa; rahoitusta suuriin hankekokonaisuuksiin � irti pirstaleisesta ja lyhytj�nteisist� kehitt�mishankkeista

17. 17 Tavoitteet ja toimenpiteet

18. 18 Sosiaality�n vahvistaminen Sosiaality�n eettisyyden sek� asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Ehk�isev�n ty�n painottaminen Sosiaality�n vaikuttavuuden lis��minen kehitt�m�ll� sosiaalihuollon ammatillisen henkil�st�n tiimity�t� ja arviointi- ja tutkimustietoon perustuen ty�k�yt�nt�j� Ammatillisen johtamisen parantaminen Korkeakoulujen tutkimuksen voimavarojen lis��minen sek� sosiaalialan kehitt�misrakenteiden vankentaminen

19. 19 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke Toteutetaan kolmena osahankkeena, joiden avaintuloksia: uudet ratkaisut hyvien k�yt�nt�jen juurruttamiseen innovaatiotoimijoiden yhteisty�verkostot sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta kuvaavan tiedon saattaminen tehokkaaseen k�ytt��n palvelutuotannon uudet alueelliset mallit

20. 20 Politiikkaohjelmat Terveyden edist�misen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Ty�n, yritt�misen ja ty�el�m�n politiikkaohjelma

21. 21 Terveyden edist�misen politiikkaohjelman tavoitteet Terveyden edist�misen rakenteiden kehitt�minen Lains��d�nn�n kehitt�minen Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edist�minen Ty�ik�isten ty�- ja toimintakyvyn sek� hyvinvoinnin edist�minen Ik��ntyvien terveyden ja toimintakyvyn edist�minen Terveyden edist�misen ja ehk�isev�n ty�n vastuiden jaon ja resursoinnin kehitt�minen Liikunnan ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edellytyksen� Fyysisen ymp�rist�n terveellisyys

22. 22 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma kiinnitt�� huomiota: lasten ja nuorten syrj�ytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen v�hent�miseen lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen sek� terveiden elintapojen ja mielenterveyden edist�miseen lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen vanhemmuuden tukemiseen ja yhteis�llisyyden vahvistamiseen nuorten koulutukseen ja ty�llisyyteen lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edist�miseen lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsik�yhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen p��t�sten lapsivaikutusten arvioinnin kehitt�miseen lapsen oikeuksista tiedottamisen edist�miseen

23. 23 Paras-puitelain tavoitteena turvata palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet suomen ja ruotsienkielisen v�est�n oikeudet k�ytt�� omaa kielt��n ja saada palveluja t�ll� kielell� sek� saamelaisten kielelliset oikeudet� sek� saamelaisten kielt� ja kulttuuria koskeva itsehallinto

24. 24