Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2008

1. Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2008 J P Roos j.p.roos@helsinki.fi www.jproos.fi

2. Suoritustapa • Loppukuulustelu 8.12. klo 14-17 U35 • jossa tentitään kirjat ja luennot yhdessä • TAI (jos aika ei sovi) Tiedekuntatentti 31.1.2009 • Luentopäiväkirja (n. 20 s.) ja kirjakuulustelu TAI Jokin muu muu erikseen sovittava tapa! J P Roos 2008

3. Peruskurssin tiedot opinto-oppaassa Ooditunniste 73156Laajuus: Op: 6 Ov: 4 Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan historiaan, teorioihin, järjestelmiin ja nykykeskusteluihin. Kurssi järjestetään syyslukukaudella. • Suoritustapa • 24 tunnin luentokurssi loppukuulusteluineen. Pääaineopiskelijat (ei sosiaalityön opiskelijat) osallistuvat lukupiiriin, jossa käsitellään oheiskirjallisuutta. Kurssin yhteydessä tentitään kaksi teosta. Oheiskirjallisuutta ei voi suorittaa erikseen, ellei siitä ole erityisesti sovittu. J P Roos 2008

4. Lukupiirit • koskevat vain sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijoita • optimaalinen ryhmäkoko 6-10 • Vetäjät Hans-Mikael Hämäläinen (hans-mikael.hamalainen@helsinki.fi) ja Antti Tanskanen (antti.o.tanskanen@helsinki.fi) • Ovat täällä paikalla J P Roos 2008

5. 8.9. Sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja lähestymistavoista 15.9 Köyhyysongelma 22.9 Tulonjako, sosiaalipolitiikan perustelut 29.9 evoluutioperustelu, altruismi, teoriat 6.10. Sukupuolijärjestelmä (Rotkirch) 13.10 EU-sosiaalipolitiikka (Kari) (perioditauko) 27.10 3.11 10.11 17.11 24.11 1.12 8.12 LOPPUKUULUSTELU Sisältörunko ja aikataulu J P Roos 2008

6. Sisältöä tarkemmin • Yleinen osa • Mitä on yhteiskuntapolitiikka? Miksi yhteiskuntapolitiikka nyt? Sosiaalipolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan suhde? • Teorian ja empirian suhde yhteiskuntatieteissä • Onko yhteiskuntatiede jotain aivan erityistä verrattuna muihin tieteisiin? • Konstruktionismi ja sosiaalinen todellisuus • Sosiaalipolitiikan peruskäsitteet: hyvinvointi, turvallisuus hyvinvointivaltio, universalismi, pohjoismainen malli, liberaali malli, konservatiivinen malli, välimeren malli, • sukupuolisopimus, sukupolvisopimus J P Roos 2008

7. Sisältö (2) • Ongelmanäkökulma: sosiaaliset ongelmat sosiaalipolitiikan lähtökohtana • Lait toiminnan perustana: kansalaisen oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet • EU:n perustuslaki • Asiakaslaki • Toimeentulo • Lastensuojelu • eläkelainsäädäntö J P Roos 2008

8. Yhteiskuntatieteiden perusongelma • Yhteiskuntatieteiden merkitys on supistunut, koska ne eivät tutki relevantteja ongelmia konkreettisesti • Ne rakastavat hyödyttömiä käsitteitä, sosiaalista konstruktiota, erilaisia keinotekoisia asetelmia (refleksiivisyyttä, ”toista” tietoa ym). • Riski on roskakäsite! (vrt roskaruoka) • Ne eivät kysy kiinnostavia, selkeitä kysymyksiä • Ne eivät anna konkreettisia vastauksia • Ne eivät edes yritä testata mahdollisia teorioitaan • Ne eivät tuota kasautuvaa tietoa • Ne torjuvat uuden relevantin tutkimustiedon muista tieteistä, erityisesti biologiasta J P Roos 2008

9. Yhteiskuntatiede vs. luonnontiede • Luonnontiede: laboratoriotutkimusta, kausaalista selittämistä, luonnonlakien löytämistä • Yhteiskuntatiede: ymmärtämistä, tulkintaa, kuvailua • Siis kaksi aivan erilaista asiaa? • EI, vaan samoja ilmiöitä eri suunnista lähestyviä • Tieteen perusperiaate: jäsentää ja SELITTÄÄ todellisuutta koskevia havaintoja! • Tiede kehittyy ja kasautuu: ei siis joka hetki uusia aloituksia ja muoteja • Yhteiskuntatieteelliset selitykset siirtyvät luonnontieteisiin uutena muotina J P Roos 2008

10. Reduktionismin ongelma • tieteiden hierarkia: Theory of Everything (TOE) fysiikka, kosmologia, biologia … • kaikki noudattaa fysiikan lakeja • Konsilienssi vs reduktionismi: tieteiden tulee olla yhteensopivia, ei toisiinsa tyhjentyviä. Sosiologiset väittämät eivät voi olla ristiriidassa fysiikan tai biologian kanssa • Emergenssi: uusi tiede tuottaa aivan uusia tuloksia jotka eivät redusoidu toiseen tieteeseen: emergenssiä ei oikeastaan ole tai se on ns. tyhjä selitys! • Emergentti ilmiö on toki eräänlainen hyppäys, mutta kyllä sillekin selitys löytyy! J P Roos 2008

11. Osa 2: Sosiaalipolitiikka • Yhteiskuntapolitiikka erittäin monialaista: sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka, vanhenemisen tutkimus • laajimmassa mielessä: kaikki yhteiskuntaa koskeva politiikka-arviointi • Sosiaalipolitiikka historiallisesti: sosiaaliset ongelmat ja niiden (käytännöllinen) ratkaiseminen • ”Sosiaalinen kysymys”! • Eli mitä tehdä kun ihmiset eivät pärjää omin avuin vaan muodostuvat ongelmaksi koko yhteiskunnalle J P Roos 2008

12. Sosiaalipolitiikan peruskysymys • Yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen pärjäämään yhtä hyvin kuin muut • Sen selittäminen miksi jotkut pärjäävät huonommin • Millä keinoin ihmiset voisivat pärjätä paremmin, mitä yhteiskunta voi tehdä? • Tieteellisempi muotoilu: kysymys sosiaalisesta hyvin- ja pahoinvoinnista tai sen edellytyksistä • Keinoista vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin • Voiko niihin vaikuttaa? J P Roos 2008

13. Hyviä esimerkkiaineistoja • Vääryyskirja! • Stakesin Hyvinvointiraportit • Etlan raportti Nordic Model • Sosiaaliturvan keskusliiton raportti: Leipää ja lämpöä • Päivi Mattila-Wiro: Taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen Suomessa • Aikakauslehdet: • Hyvinvointitutkimus • Yhteiskuntapolitiikka • (Janus ja Sosiologia) • Tieteessä tapahtuu J P Roos 2008

14. Esimerkki: omat tutkimusalueeni (1) • www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/cv.htm • kehitysmaatutkimus (gradu) • Ammattiyhdistyshistoria • hyvinvointi- ja elintasotutkimus • Suunnittelu • Elämäntapatutkimus • (jatkuu) J P Roos 2008

15. Omat tutkimusalueeni (2) • Elämäkerrat (suomalainen elämä) • Elämänpolitiikka • Matkapuhelimet • Lastensuojelukysymykset • Sukupolvet (suuret ikäluokat) • Evoluutiotutkimus • Kannanotot julkiseen keskusteluun J P Roos 2008

16. Tehtävä! • Veronalennukset ja oikeudenmukaisuus • Mistä on kysymys? • Ketkä ovat alempituloisia, keskituloisia, suurituloisia • Auttavatko veronalennukset köyhiä? Miten? • Mitä hallituksen on tarkoitus tehdä? • Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? • Millaisia vaikutuksia uudistuksella voidaan odottaa olevan • Onko siis kyseessä ”hyvä” vai ”huono” reformi? • Argumentit puolesta ja vastaan • Vihje: googlen hakusana veronalennus, tulonjako, köyhyys J P Roos 2008

17. Ohjeita • Kirjoittakaa kommentteja tehtävä-artikkeliin jossa pyritte vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja voitte myös keskustella jo esitetyistä väitteistä • Voitte myös viitata hyödyllisiin linkkeihin joita olette löytänyt • Välttäkää ”politisointia” eli asian tarkastelua puoluepoliittisesti, joskin eri puolueiden argumentteja voi esitellä ja analysoida J P Roos 2008

18. Köyhyysongelma • kurjuuden poistaminen sosiaalipolitiikan päätehtävänä, ei onnen lisääminen • kuka on köyhä? • suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys • tuloerot vs. minimitaso kriteerinä • absoluuttinen minimi ja ”suhteellinen” minimi: nälkä vs. kohtuus J P Roos 2008

19. Köyhyysmittarit • Absoluuttinen köyhyys: tuloilla ei saa edes perustoimeentuloa • Suhteellinen köyhyys: köyhä jos tulot 40-60 pros alle keskitulosta (mediaani, kulutusyks kohden) • mitä asioita pitää olla ja mitä on: deprivaatio • oma kokemus siitä onko köyhä (rahat eivät riitä toimeentuloon) • toimeentuloasiakkuus • Velkaantuminen • Köyhyydellä monia ulottuvuuksia! J P Roos 2008

20. Mitä Suomessa tapahtui laman aikana? • Tuloerot kasvoivat jonkin verran jakautuman yläpäässä • Deprivaatio (kurjistuminen) lisääntyi • Pitkäaikaistyöttömyys keskeinen köyhyyden tekijä • Tilastollinen harhakäsitys että lama ei olisi vaikuttanut köyhyyteen ja tulonjakoon • Suomessa muutokset keskimäärin suuria J P Roos 2008

21. Mitä Suomessa tapahtui (jatkuu) • Hyvinvoinnin nopea kasvu 1980-luvulle asti • Talouden liberalisointi • Pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus • Erittäin syvä lama 1990-1994 • Leikkaukset: työttömyys, sairaus, perhe, eläke • Seurauksena tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien lisääntyminen viiveellä (1990-luvun puolivälissä vielä kehuttiin että hyvinvointivaltio natisi mutta kesti) • Tuloerojen kasvu ja pääomatulojen erityiskohtelu J P Roos 2008

22. J P Roos 2008

23. Suomessa tuloköyhyys kasvaa nopeasti Seuraavat taulukot osoittavat, että vertailukelpoisissa maissa suhteellisen tuloköyhyyden kasvu on ollut Suomessa • nopeinta vuosina 1995-2000 • keskimääräistä nopeampaa vuosina 1991-2000. Kriteerinä on väestön osuus, jolla kotitalouden vertailukelpoiset käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % mediaanikotitalouden tuloista. (Lähde LIS) J P Roos 2008

24. J P Roos 2008

25. 1. Suhteellinen köyhyys 60 % mediaanitulosta 1970-2004 J P Roos 2008

26. 2. Suhteellinen köyhyys 60% mediaanitulosta 1987-2005 J P Roos 2008

27. 4. PienituloisetLähde: Tilastokeskus J P Roos 2008

28. Yhteistä pienituloisten ryhmille • pienituloisuus paikantuu erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuteen • voimavarojen ja mahdollisuuksien puute • alhainen koulutustaso • alkoholismi • enemmän lapsia kuin korkeammissa tuloryhmissä • selvästi enemmän yksinhuoltajuutta kuin korkeammissa tuloryhmissä • työssäkäyvät köyhät: matalapalkkaisuus, osa-aikaisuus, työttömyysjaksot J P Roos 2008

29. 6. Pitkittynyt pienituloisuus 2006 henkilön iän ja sukupuolen mukaan, % väestöryhmästä J P Roos 2008

30. Tuloerojen kehityksestä 1. tuloerot supistuivat voimakkaasti 1960 luvun puolivälistä 1970 luvun keskivaiheille. 2. sen jälkeen tuloerot pysyivät lähes ennallaan aina 1990 luvun lamaan saakka. 3. 1990 luvun lamavuosina kotitalouksien reaalitulot alenivat selvästi, mutta tuloerot pysyivät lähes ennallaan. 4. 1990 luvun laman jälkeen tuloerot lähtivät nopeaan nousuun. 5. Vuonna 2001 tuloerojen kasvu taittui ja tasoittui. 6. Vuonna 2006 tuloerot kasvoivat jälleen edellisvuoteen verrattuna. J P Roos 2008

31. 8. Kotitalouksien reaalitulojen ja tuloerojen kehitys 1987 - 2005, vuosi 1987=100Lähde: Tilastokeskus J P Roos 2008

32. 9. Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1990 vuoteen 2004 J P Roos 2008

33. Tuloeroja koskevia faktoja • Ylimmän kymmenyksen tulo-osuus 23.9% • alimman 3,9 % • ylimmän tulokymmenyksen käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli vuonna 2006 noin 51 200 euroa, alimman noin 7 700 euroa vuodessa • pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2006, suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4,7 prosenttia. • pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä • yksinhuoltajilla, suurilla lapsiperheillä ja alle 3 v. lasten perheillä tulokehitys on ollut erityisen heikkoa • ylimmässä tulokymmenysryhmässä on noin puoli miljoonaa henkilöä • ylimmässä sadasosassa on noin 50 000 henkilöä J P Roos 2008

34. Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä elinvaiheen mukaan vuonna 2005 J P Roos 2008

35. Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2005 J P Roos 2008

36. Mitä opimme tehtävästä? • Sosiaalipolitiikassa on kyse etuuksien jakamisesta ( ja pois ottamisesta!) tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi: • Tasa-arvon eri merkitykset: sosiaaliset, taloudelliset, kultuuriset • Kaikilla toimenpiteillä on sekä suunniteltuja että yllättäviä vaikutuksia • Sosiaalipolitiikan ideologiset linjat: porkkana vai keppi, omavastuu vai yhteisvastuu • Sukupuolinäkökulma ja verotus • Entä palvelut ja niiden heikentyminen? J P Roos 2008

37. Tehtävä (2) • Ihan hyviä kommentteja, mutta ehkä vähän päivänpoliittisia • Onko pienituloisen 30 euron saama etu vähemmän merkittävä kuin suurituloisen 900 euroa? (oletetaan että 30 euroa ei kulu kustannusnousuihin...) • Miten vaikuttaa niiden tuloihin jotka eivät saa verohelpotuksia lainkaan • Entä ruoan hinnanalennus? Sitä arvostellaan ankarasti, mutta periaatteessa se vaikuttaa juuri köyhimpiin J P Roos 2008

38. Politiikka? • Politiikka termin ongelmallisuus • policy vs politics, yleispolitiikka vs puoluepolitiikka • policy on suomeksi/saksaksi poliisi! • Poliisitoimi tarkoitti aikaisemmin kaikenlaista pientä järjestyksenpitoa: kuri, roskat, • meillä ei siis ole eri termiä yleisemmälle ”politiikalle” jossa vedetään päälinjoja selvitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan seurauksia (”hallitusohjelma”) • Mutta se on hyväksyttävä: kannattaa miettiä mitä merkitystä sillä on että meillä ei ikään kuin käytännön toimintaa ja ohjelmaa osata erottaa toisistaan: suomalainen yksitasoisuus ja tekemisen ja suunnittelemisen toisiinsa liittyminen! • Mutta kannattaa muistaa että poliisin tehtävät ovat taas laajentuneet: kotihälytykset, poliisi on se ensimmäinen viranomainen jolta syrjäytyneet saavat apua • Sosiaalityön ja poliisin yhteistyö… J P Roos 2008

39. Suomen sodanjälkeinen (sosiaali)historia • Perhepolitiikan vaihe • Sairausvakuutus • Eläkepoliittiset ratkaisut • Hyvinvointivaltio valmiiksi: täystyöllisyys ja sosiaaliturva • Suuri lama ja hyvinvointivaltion purku/supistaminen, jättiläistyöttömyys • Hidas paluu J P Roos 2008

40. Sosiaalipolitiikan monitieteisyys • Sosiologia teoriaperustana: yleinen teoria • Taloustiede: aikaisemmin tärkeä • Psykologia • Politiikkatiede, valtio-oppi • Oikeustiede • ongelmana tieteiden jatkuva eriytymisprosessi ja erikoistuminen • vastavirta: ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, evoluutioteoria J P Roos 2008

41. Sosiaalipolitiikan perustelut • Sosiaalipoliittista toimintaa perustellaan mm. seuraavilla tavoilla jotka eivät sulje pois toisiaan: • Vähäosaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan parempiosaisilla on moraalinen velvollisuus auttaa (kirkko, liberaalikapitalismi) • Sosiaalipolitiikka on taloudellisesti tehokasta, se tuottaa luottamusta ja taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) • Kapitalismi ei pysyisi pystyssä ilman sosiaalipolitiikkaa: luokkataistelu • Seuraava perustelu on sen sijaan hyvin harvinainen: sosiaalipolitiikka on osa ihmisluontoa! (Westermarck) J P Roos 2008

42. Vähäosaisten auttaminen • Niillä ihmisillä joilla on ollut elämässä parempi ”onni”, jotka ovat menestyneet taloudellisesti, on • Moraalinen velvoite auttaa vähempiosaisia ihmisiä • Tämä on yksilöllinen velvoite, eikä koske niinkään yhteisöä (so. ei julkista sosiaalipolitiikka) • Kuitenkin valtiolle hyväksytään vaikkapa katolisessa kirkossa tietty rooli, jossa perusteena on juuri moraalinen velvoite J P Roos 2008

43. Taloudellinen tehokkuus • Keynesiläinen perustelu: jos kulutuskysyntää lisätään, niin se edesauttaa taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) • Kun tuetaan köyhiä, niin raha menee kulutukseen • Mutta myös muut sosiaalipoliittiset toimet: terveys, päivähoito, koulutus jne. tekevät väestöstä tehokkaampaa ja työkykyisempää • Tasa-arvo lisää myös taloudellista tehokkuutta • Luottamus merkittävä tekijä (Helkama) • Uusliberalismi on hylännyt kaiken tämän J P Roos 2008

44. Luokkataistelu • Sosiaalipolitiikka on syntynyt työväenliikkeen ja nousevan kapitalismin yhteentörmäyksestä: työväenliike uhkasi kapitalismin perusteita joten sen piti ryhtyä toimiin edes jonkinlaisen minimiturvan antamiseksi • Näin valtio toteutti vähitellen sosiaalipoliittisia uudistuksia joiden tarkoituksena oli vähentää tätä uhkaa • Siis antaa työväenluokalle jotain menetettävää • Eläke ja tapaturmavakuutus aika hyviä! • (Bismarck!)

45. Evoluutioperustelu: altruismi • Sosiaalipolitiikka on altruismin yksi muoto • Altruismi on ihmisen perusominaisuuksia • Evoluution tuote • Yhteiskunnan perusmääritelmä: ihmiset jotka auttavat toisiaan muodostavat yhteiskunnan • Altruismin lähtökohta on sukulaisuus

46. Ihminen moraalisena olentona • Vanha keskustelu: onko ihminen syntyessään hyvä, paha vai tyhjä taulu johon yhteiskunta piirtää moraalin? • Evoluutioteorian vastaus: ihmisellä on jo geeneissään, darwinilaisen luonnonvalinnan tuloksena taipumus yhteistyöhön, tasa-arvoisuuteen, lojaliteettiin • Ilman yhteistyötä ei olisi ihmistä: yhteistyö on sopeutuma! • Kiistanalainen teoria: sitä vastaan on asetettu geenin itsekkyysteoria, jonka mukaan yksilöllinen itsekkyys riittää selittämään myös yhteistoiminnan synnyn (Mandeville) • Yhteiskuntatieteilijälle kumpikin on tietenkin kauhistus J P Roos 2008

47. Geenin ”itsekkyys” • EI tarkoita sitä että geeneillä on tietoisuus ja että ne ovat itsekkäitä= ajattelevat vain omaa etuaan, vaan • Sitä että evoluutiossa on kyse elämän lisääntymisestä ja moninaistumisesta. • Geenit ovat tässä välikappaleita, joille eliöt ovat välikappaleita • Toki tämä on pitkälle metaforista • Isoin kysymys: toteutuuko evoluutio täysin yksilöllisesti vai ryhmävalinnan perustalta • Onko altruismikin vain yksilöllistä vai edellyttääkö se ryhmävalintaa J P Roos 2008

48. Kannattiko yhteistyö vai ei • Tämän kysymyksen voi siis muotoilla niin, että kumpi oli parempi (geenien eloonjäämisen eli siis lisääntymismenestyksen kannalta): että ihmisyksilöt olivat täysin itsekkäitä, vaiko auttavaisia • Ainakin on selvää, että jos lapsia ei autettu niin meitä ei olisi olemassa. Toisin sanoen äidinrakkaus ja sukulaisrakkaus on geneettistä. Se ei voi syntyä opettamalla tai sosiaalisen konstruktion tuloksena. • Inclusive fitness eli kokonaislisääntymismenestys: Ei ole tärkeää että juuri minä pärjään kunhan lähisukulaiseni pärjäävät J P Roos 2008

49. Hamiltonin periaate • Hyvin yksinkertainen: autan sukulaisia jos kustannus on pienempi kuin hyöty, geenien lisääntymisen mielessä. • Evoluutio ei tietenkään odota että me laskemme tarkkaan hyödyt ja kustannukset vaan muodostaa yksinkertaisia algoritmeja. Jos joku on paljon minun kanssani kun olen lapsi, hän on ilmeisesti sukulainen. Hänen lapsensa ovat sukulaisiani. • EEA (environment of evolutionary adaptation) • Nyt kysymys on: entä ei-sukulaiset? Heitä ei siis missään olosuhteissa kannata auttaa? J P Roos 2008

50. Tit for tat /vastavuoroisuusperiaate • Yleisen auttamisen periaate näyttää nojaavan yksinkertaiseen perussääntöön: auta jos joku auttaa sinua, mutta älä auta itsekästä tyyppiä. • Tai tarkemmin: jos tapaat tuntemattoman ihmisen, joka tarvitsee apua niin auta häntä, jos kustannus ei ole liian korkea • Jos hän sitten auttaa sinua takaisin, niin teillä on toimiva yhteistyö • Jos hän ei auta sinua, niin älä sinäkään enää auta häntä • Yhteiskunta on toisiaan auttavien ihmisten yhteisö J P Roos 2008