1 / 24

Kurssi: Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset, Piikkiö 30.11 ja Lahti 2.12.2004

Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd., UK. Kurssi: Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset, Piikkiö 30.11 ja Lahti 2.12.2004. Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd. Kuva: Lance Osborne/Fla Univ. Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd. Kuva: Mtt/Jaana Grahn. Etelän- ja ansarijauhiaisen erot. Kuva: Lance Osborne/Fla Univ.

shalin
Télécharger la présentation

Kurssi: Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset, Piikkiö 30.11 ja Lahti 2.12.2004

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd., UK Kurssi: Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset, Piikkiö 30.11 ja Lahti 2.12.2004

  2. Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd. Kuva: Lance Osborne/Fla Univ Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd. Kuva: Mtt/Jaana Grahn Etelän- ja ansarijauhiaisen erot Kuva: Lance Osborne/Fla Univ Aedeagus pitkä, kapea, suora Säärissä ei 5 sukasen kamparivejä Aedeagus tyvestä paksumpi, kärjestä käyrä. Säärissä näkyy viiden sukasen kamparivejä … Toukkavaiheista vaikea tunnistaa lajia: tunnistus varminta aikuisten ja valekoteloiden perus-teella

  3. 1.2 Kasvihuoneissa esiintyviä kotimaisia jauhiaislajeja Mansikkajauhiainen (Aleyrodes lonicerae) Mansikkajauhiaisaikuinen (vas.). Valekotelo (oik. esitettynä päältä ja sivulta katsottuna muistuttaa muotonsa puolesta enemmän etelänjauhiaista kuin ansarijauhiaista.Mansikkajauhiaisia voi esiintyä kasvihuoneissa syksyisin, kun luonnonkasvit kuihtuvat ja aikuiset hakeutuvat talvehtimaan ja saatta-vat päätyä kasvihuoneisiin. Tunnistus: Aikuinen 1 mm, valkeasiipinen, pölymäisen vahan peittämä. Toukka on litteä vaaleanvihreä, kilpimäinen, paikallaan pysyvä lehden alapinnalla. Muna 0,3 mm, kellertävä, pitkänsoikea, vahapölyn ympäröimä. Elintavat: Talvehtii aikuisena karikkeen seassa. Aikuiset munivat toukokuussa lehtien alapinnalle. Muninnan havaitsee vaaleasta, jauhomaisesta eritteestä, jota on munien ympärillä. Vioitus: Toukat imevät kasvien nesteitä. Toukkien erittämä mesikaste voi lisätä nokihärmäsienten esiintymistä. Isäntäkasveja mansikan lisäksi mm. vuohenputki, käenkaali, niittykellukka, mesiangervo, mustikka ja orvokit. ks. http://www.mtt.fi/ktl/ksu/marjaryhma/mansikkajauhiainen.html Kaalijauhiainen (Aleyrodes proletella) Aikuisella siipien kärkiosassa muuta siipeä tummempi läiskä kuten mansikka-jauhiaisellakin. Mansikkajauhiaisen tavoin voimakkaasti valkoisen pölymäisen vahan peittämä. Valekotelo muistuttaa mansikka-jauhiaisen valekoteloa, mutta on kaljumpi. Elää ristikukkaisilla ja keltamolla (Chelidonium majus). Kasvihuoneissa voi esiintyä gerberalla.

  4. 2 Ansarijauhiaisen biologia (etelänjauhiaisella samanlainen elämänkierto) 1. toukka-aste (liikkuu) 2. nuoruusaste muna 3. nuoruusaste 4. nuoruusaste (ennen kuin jalusta kehittyy) aikuinen valekotelo (kohoaa jalustamaiseksi, toukka muuttuu aikuiseksi • Eräiden kasvien paremmuusjärjestys • ansarijauhiaisen isäntinä: • munakoiso • kurkku, avomaan kurkku, meloni • papu • tomaatti, tupakka • gerbera • joulutähti • paprika •  siirtää mm. tomaatin kloroosivirusta ja juurikkaan valekellastumisvirusta • muna- ja nuoruusasteiden kuolleisuus nousee voimakkaasti < 15 ja yli 30 oC:ssa. Samalla munatuotanto romahtaa ja aikuisten elinikä lyhenee 4-7 viikosta < 2 viikkoon • Munat kestävät kylmää parhaiten, toukat huonoiten: -3 oC:ssa munat säilyvät elossa > 15 vrk -6 oC:ssa munat säilyvät elossa 5 vrk • naaraat hakeutuvat munimaan nuorimmille lehdille  eri kehitysasteet tyypillisesti jakautuneet kasveilla: munat ja nuoret toukat ylimmillä = nuo rimmilla lehdillä, vanhemmat toukat keskimmäisillä lehdillä, ja vanhimmat toukat ja valekotelot alimmil- la=vanhimmilla lehdillä

  5. 3 Etelänjauhiaisen biologia • Eräiden kasvien paremmuusjärjestys • etelänjauhiaisen isäntinä (vrt. ansari- • jauhiainen erit. tomaatin ja paprikan • osalta!): • munakoiso • tomaatti/kurkku (suuria lajike-eroja!) • kesäkurpitsa • gerbera • paprika • joulutähti • kiinanruusu •  Etelänjauhiaisen biologiaan vaikuttavat voimakkaasti lämpötila, isäntäkasvilaji ja sen lajike. •  Muna- ja nuoruusasteiden kuolleisuus nousee voimakkaasti < 16 ja > 34 as- teessa. Samalla munatuotanto romah- • taa. • Avomaalla esiintyy pysyvästi vain alueilla, joilla keskilämpötila väh. 16oC ja vuodessa korkeintaan 5 lievää pak- • kaspäivää •  Munat kestävät kylmää parhaiten, toukat huonoiten •  +41 oC:ssa säilyy hengissä 2 h  mah- dollisuus hävittämiseen kasvihuoneen lämpötilaa nostamalla •  Siirtää useita vaarallisia vihanneskas- vien viruksia, mm. tomaatin keltakäppy- rälehtivirusta. • Huom. joulutähti ja krysanteemi eivät ole näiden virusten isäntäkasveja, mut- ta näiden kasvien pistokkaiden mukana meille saapuneet aikuiset jauhiaiset voivat olla virusten kantajia • ei yhtä selvää kehitysasteiden vertikaa- lijakaumaa kasveilla kuin ansarijauhiai- sella, koska naaraat munivat muuallekin kuin nuorimmille lehdille

  6. Etelänjauhiaisen biotyypit  Etelänjauhiainen= Bemisia tabaci  B-biotyyppi nimetty myös omaksi lajikseen Bemisia argentifolii  Muita biotyyppejä (tunnistettu yli 20) kutsutaan nimellä Bemisia tabaci.  Mahdollista että Bemisia tabaci - biotyypeissä on useita eri lajeja. • Biotyypit: •  ei morfologisia eroja, mutta eroja muissa ominaisuuksissa (mm. isäntäkasvivalikoima, virustensiirtokyky) • tunnistus molekyylibiologisesti ja isäntäkasveille aiheutuvien oireiden perusteella • Euroopassa tärkeimmät B- ja Q-biotyyppi Etelänjauhiaisen B-biotyypin aiheuttamaa hopealehtisyyttä kesäkurpitsalla. Lehtisuo- net ovat värittyneet hopeanhohtoisiksi. Kuva: MTT/Irene Vänninen. Joulutähdellä etelänjauhiaisen B-biotyyppi voi aiheuttaa kukka- varsien muuttumisen valkoisiksi. (Kuva: MTT/Irene Vänninen)

  7. 4 Koristekasvien alttius jauhiaisille

  8. 5 Jauhiaisten kemiallinen torjunta

  9. Tärkeimpien jauhiaiskemikaalien vaikutuskohteet CON=Confidor (imidaklopridi) PLE=Plenum (pymetrotsiini) APL=Applaud (buprofetsiini) ADM=Admiral (pyriproksyfeeni) (PY=pyretroidit) *** pääasiallinen vaikutuskohde ** kohtalainen vaikutus * vain rajoitettu teho ko. kehitysasteeseen APL*** CON*** PY*** APL** PY* ADM*** PY*** APL* CON*** PLE*** PY*** ADM* Kun vaikutuskohde tiedetään ja jauhiaistilannetta kasvustossa tarkkail- laan, käsittelyt kullakin aineella voidaan ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, kun kasveilla on runsaasti ko. aineelle herkkiä kehitysasteita

  10. 8.1. 6 Jauhiaisten torjunta kiilukaisilla 6.1. Jauhiaisissa loisivien kiilukaislajien ominaispiirteet

  11. Encarsia formosa jauhiaiskiilukainen Eretmocerus eremicus kaliforniankiilukainen Naaraalla (joita valtaosa) musta ruumiin etuosa (”takki”) Aikuiset kokonaan keltaisia Encarsian loisima ansarijauhiaisen valekotelo muuttuu n. 2 viikon kuluttua loisinnasta kokonaan mustaksi. Eretmoceruksen loisima ansarijauhiaisen kotelo on lievästi kellertävä. Encfor/Bemtab Ereere/Bemtab Encarsian loisima etelänjauhiaisen valekotelo on musta vain niiltä osin, kuin aikuisen pistiäisen musta ”takki” kuultaa sen ihon läpi. Yleisväritys korkeintaan ruskehtava. Eretmoceruksen loisima etelänjauhiaisen kotelo on lievästi kellertävä. 6.2. Encarsia ja Eretmocerus-loisinnan tunnistaminen (Photos: www. gov.on.ca/OMAFRA/english/crops/facts/03-067.htm. Photographers: Gillian Ferguson, Graeme Murphy  Queen’s Printer for Ontario, 2003. Reproduced with permission) Encfor/Trivap Ereere/Trivap

  12. 7 Torjunta-aineiden yhteensopivuus kiilukaisten kanssa Torjunta-aineiden haittavaikutuksia voit hakea seuraavista osoitteista (side-effects –sivuilla valikot, joissa annetaan tehoaineen ja torjunta- eliön nimi) www.biobest.be www.koppert.nl www.syngenta-bioline.uk.co

  13. Torjunta-aineiden yhteensopivuus jauhiaiskiilukaisen kanssa

  14. 8 Jauhiaisten tarkkailu (ks. lisää www.agropolis.fi/into Tietopankki IPM-ohjeistot ”Joulutähden integroidun kasvinsuojelun ohjeisto” sekä Tietopankki Kasvintuhoojien tarkkailu) • Keltaiset liima-ansat (liimalakanat myös massapyyntiin) • 1 ansa/100-250 m2 • tarkasta viikottain, pidä kirjaa, vaihda tarvittaessa (älä roikuta roskaisia ansoja viikkotolkulla, ne eivät pyydä enää mitään!) • ota huomioon kiilukaisten hinku mennä kelta-ansoihin erityisesti silloin kun kasvustossa vähän jauhiaisia ja kiilukaisilla menossa kasvustoon asettumisen vaihe. Pidättäyty ansojen käytöstä tällöin JA TARKKAILE JAUHIAISMÄÄRIÄ KASVEILTA (tarkkailun voi ylipäätään hoitaa kasvustoa tarkkailemalla, jotta kiilukaisille ei koidu haittaa) • LED-liimakuppiansat • USA:ssa etelänjauhiaisen tarkkailuun puuvillalta • jossain määrin valikoiva etelänjauhiaiselle, kiilukaiset eivät juuri mene näihin ansoihin • edellyttää sähkövirtaa • Houkutuskasvit • koristekasvien joukkoon esim. tupakka, munakoiso, tomaatti (houkuttelevat jauhiaisiaenemmän kuin koristekasvit) • jauhiaisten havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa • houkutuskasveista ei saa tulla ”jauhiaispesiä” • Tarkkailu suoraan viljelykasveilta • tarkista kasvihuoneeseen tuotavat pistokkaat ja taimet: esim. joulutähdellä saa olla < 2 jauhiais-toukkaa/taimi biotorjunnan alussa, jotta torjunta varmasti onnistuu • nuoruusasteiden laskenta satunnaisesti valituilta kasveilta tarkkailualueilta • mahdollistaa tarkemman tiedon eri kehitysvaiheiden määristä  oikein ajoitettu käsittely eri kehitysasteisiin vaikuttavilla torjunta-aineilla, biologisen torjunnan teho • huom. kiilukaisia käytettäessä ei kannata etsiä ehdoin tahdoin loisittuja koteloita kasveilta – alhaisilla tiheyksillä iso osa torjunnasta hoituu kiilukaisten tappaessa jauhiaisia ravinnonottoa varten  kuolleet toukat • ilmaisijakasvit: merkitään jauhiaistoukkia sisältävät kasvit torjuntakäsittelyjen tehon tarkastamiseksi Jauhiaiset lentävät parhaiten ansoihin, jotka ovat n. 5 cm latvojen yläpuolella (vas.). Pystysuun-taan asetetut ansat pyytävät hyvin ansarijauhiaisia. Etelänjauhiaiset menevät tehokkaasti vaaka- tasoon asetettuihin ansoihin, mutta tämä sijoittelu kasvihuoneessa hankalampaa. Oikealla on joulutähtikasvustoon merkitty ilmaisinkasveja, joilta tarkkaillaan torjuntakäsitelyjen tehoa.

More Related