- pääkaupunkiseudun vastaus ennakointityöhön Majoitus- ja ravitsemisalat 22.5.2008

1. - pääkaupunkiseudun vastaus ennakointityöhönMajoitus- ja ravitsemisalat 22.5.2008

2. MAJOITUS- JA RAVITSEMISALAT Torstaina 22.5.2008 klo 9.00-12.00 Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, kaupunginhallituksen kokoushuone. OHJELMA: Aamukahvi ja ilmoittautuminen Klo 8.30 Tervetuloa Klo 9.00 Eero Holstila, Helsingin kaupunki Ennakointikamarin pelisäännöt Juhani Kujala Alustuspuheenvuorot

3.  Ennakointikamarin ”pelisäännöt”ohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Kujala

4. Ennakointikamarin pääperiaatteet • Tuloksellisuus: vaikuttaminen siihen mihin voidaan vaikuttaa • Työvoimatarpeista lähtevä laadullinen ja määrällinen ennakointi • Osallistujatahojen sitoutuminen tapaamisiin & tulosten hyödyntämiseen • Oikea asenne: osallistujat paikalla toimialojensa asiantuntijoina, ei vain kuulijoina

5. Ennakointikamarin taustaa • Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. • Elinkeinoelämän näkemysten esiintuominen on tärkeää ammatillisen koulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja resurssien tehokkaan kohdistamisen kannalta. • Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä Ami-säätiö ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi.

6. Ohjausryhmä puheenjohtaja: • toimitusjohtaja Juhani Kujala (Profocus Oy) jäsenet: • kauppaneuvos Heimo J. Aho (SKS Group Oy) • säätiön johtaja Timo Karkola, (Ami-säätiö) • linjanjohtaja Tuija Kirveskari-Tähtinen (Helsinki) (varajäsen Pertti Enovaara) • toimitusjohtaja Heikki Kovanen (Kovanen Yhtiöt Oy) • johtaja Kirsi Mettälä (Skanska Oy) • toimitusjohtaja Jarmo Mäenpää (Tikkurila Oy) • varatoimitusjohtaja, Head of HR Pekka Ojala (Nordea Pankki Suomi Oyj) • sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä, (Espoo) (varajäsen Irene Surakka) • toimitusjohtaja Sinikka Sartonen, (Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy) • kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä (Omnia) (varajäsen Antti Rönkä, Kauniaisten kaupunki) • nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen (Vantaa)

7. Tavoitteet • Paneutua asioihin yrityslähtöisesti, konkreettisesti ja toimialakohtaisesti • Tuottaa lisätietoa koulutuksen järjestäjille koulutuksen työelämävastaavuuden tehostamiseksi • Lisätä seudun yrityksissä tietoutta siitä, mitä ja miten oppilaitoksissa opetetaan • Tukea ammatillisen koulutuksen seudullista edunvalvontatyötä suhteessa valtiohallintoon • Ennakointikamarin toiminnallisena tavoitteena on pysyvä toimielin, joka kokoontuu toimialakohtaisesti vaihtelevalla kokoonpanolla

8. Ennakointikamari tilaisuutena • Ennakointikamari kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa, kulloinkin erikseen valitun toimi- / koulutusalan käsittelemiseksi kyseisen sektorin hyvin tuntevassa ja käytännön asiantuntemusta omaavassa kokoonpanossa • Tehtävänä on toimialoittain selvittää nykyinen kysyntä ja koulutustarjonta ja vastata siihen, mitä uutta osaamista on saatava osaksi ammatillista opetusta

9. Ennakointikamari on vapaamuotoinen keskustelufoorumi • Tukee toimintaan osallistuvien välistä tiedonvaihtoa • Tilaisuudessa tunkeudutaan pintaa syvemmälle ammatillisen osaamisen laadullisen kehittämisen tarpeisiin ja siihen miten se tulisi käytännössä siirtää osaksi opetusta • Ennakointikamari ei ole seminaari! • lyhyitä asiantuntija-alustuksia, joiden välissä keskustelua

10. VALMISTELLUT ALUSTUSPUHEENVUOROT: • Tutkintojen ja koulutuksen kehityssuunnat • Opetusneuvos Lea Lakio, OPH • Yleiskatsaus toimialan näkymistä • Asiantuntija Hannu Hakala, MaRa ry • Katsaus tämän päivän koulutustarjottimeen ja yritysyhteistyöhön • Koulutusjohtaja Kari Mäenpää, Omnia • Ravitsemisalan keskeiset ongelmat ja ratkaisumalleja niihin? • Ravitsemisala, ketjutoiminta: • Ravintolatoimialajohtaja Jouko Heinonen, Hok-Elanto • Majoitusalan yrityspuheenvuoro: • toimitusjohtaja Esko Paalasmaa, Kokoushotelli Rantapuisto Oy • Ravintola-alan yrityspuheenvuoro • Kehitysjohtaja Elina Ostela-Pyhälä, Ravintolakolmio-ryhmä • ”Sanoista tekoihin, nyt tulokset käyttöön!” • Juhani Kujala

11. KAIKILLE OSALLISTUJILLE SUUNNATTU ENNAKKOTEHTÄVÄ: Ennakointikamariin osallistuvia yrityksiä on pyydetty valmistautumaan tilaisuuteen 1) vastaamalla toukokuussa sähköpostitse lähettäviin lyhyisiin kysymyksiin 2) kokoamalla Ennakointikamaritilaisuutta varten olennaisen (yhtiökohtaisen) informaation työvoiman laadullisesta kehittämistarpeesta ja tulevaisuudennäkymistä, sekä 3) osallistumalla tilaisuuteen parhaalla asiantuntemuksellaan. Ennakointikamariin kutsuttuja koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitosten edustajia on pyydetty valmistautumaan tilaisuuteen 1) vastaamalla toukokuussa sähköpostitse lähettäviin lyhyisiin kysymyksiin 2) kokoamalla Ennakointikamaritilaisuutta varten olennaisen informaation alan koulutuksesta ja sen kehittämistarpeesta sekä tulevaisuudennäkymistä 3) osallistumalla tilaisuuteen parhaalla asiantuntemuksellaan.

12. KAIKILLE OSALLISTUJILLE SUUNNATTU ENNAKKOTEHTÄVÄ: Erityisesti työnantajille: 1. Mitkä ovat toimialan pahimmat kohtaanto-ongelmat? - Vastaako toimialan työvoiman tarjonta kysyntään 1) määrällisesti 2) laadullisesti - Näkemyksenne ammatillisen koulutuksen laadusta ja sisällöstä, vastaako yrityksenne tarpeita 1) nuorisoasteen 2) aikuiskoulutuksen osalta? - mikäli ei, mitkä ovat suurimmat puutteet osaamisessa? 2. Mitä muita toimenpiteitä mielestänne tarvitaan koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi? (esim. uusia yritys-oppilaitosyhteistyömuotoja, ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden edistäminen, koulutuksen rahoitukseen liittyvät kysymykset, jne.) Erityisesti koulutuksen järjestäjille: 3. Mitä oppilaitos odottaa yritysyhteistyöltä? Miten yritykset voisivat olla paremmin mukana opetuksen laadun kehittämisessä? 4. Muita mahdollisia näkökulmia?

13. Mitkä ovat toimialan pahimmat kohtaanto-ongelmat?- Vastaako toimialan työvoiman tarjonta kysyntään • Työnantajan realistinen tarve on saada kapea kärki todellisia huippuosaajia ja suuri joukko alansa perusammattilaisia, jolloin voimavaroja voidaan suunnata kapean, mutta ammattitaidollisesti vaatimattoman joukon ammattitaidon kehittämiseen ja ”sisäänajoon”. • Moni paikka ei saa sellaista työntekijää mitä liikeideallisesti haluaisi. • Maahanmuuttajat eivät ratkaise ongelmaa. Laatu on useimmiten määrä tärkeämpi. •  Hyvistä osaajista on pula, siis tekijöistä. Hyviä suorittajatason tekijöitä tarvitaan jatkuvasti. • Työntekijöiden vapaa-ajan arvostus kasvussa -> kokeillaan-> paljon lyhytaikaisia työsuhteita

14. Näkemyksenne ammatillisen koulutuksen laadusta ja sisällöstä, vastaako se yrityksenne tarpeita? • Työvoiman tarjonta on alalla jakautunut niin, että löytyy kapea kärki huippuosaajia, aivan liian vähän työnsä osaavia perusammattilaisia, ja suuri joukko vaatimattomalla ammattitaidolla olevaa työvoimaa. • Suurimmat puutteet osaamisessa näkyvät käden taitojen osaamisen puutteina ja asennevääristyminä, jonka vuoksi koulutuksen kautta tulevan työvoiman ammattitaidosta ei ole varmuutta • Enemmän haastatteluja, jotta osataan poimia koulutukseen oikeat henkilöt. Teknisiin taitoihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota koulutuksessa. Hyvät tavat osaksi koulua. • Ammatillisen tutkinnon ajallinen kesto-ongelma: koulutusaika liian pitkä suorittajatason tehtäviin ja palkkaukseen nähden? • Aikuiskoulutuksessa oppilasvalintakriteerit ratkaisevia. Tässäkin asenne, hinku tehdä juuri tätä työtä. Koulutusaika mahdollisimman lyhyeksi ja oppilasvalinnoissa taustojen selvittäminen ensiarvoisen tärkeää! • Työelämä ei ole kahtiajakautunut samalla tavalla kuin ammatillinen koulutus (suurtalous vs. fine dining), tämä kahtiajako / asenteellinen vastakkainasettelu tulisi ehdottomasti purkaa.

15. Mitä odotatte tulevaisuudessa yritys-oppilaitosyhteistyöltä? • Yhteydenpitoa lähes päivittäin. Enemmän yhteistyötä mm. näytöissä. • Yleisesti koulutuksen rakenne täyttäisi työelämän vaatimukset paremmin, jos sen rakennetta muutettaisiin sellaiseksi, että aluksi ammatin perusosaamista hiottaisiin koulussa, jonka jälkeen tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa idealla ”peruskoulutus – ammatillinen osaamiskoulutus – työelämä – ammatillinen osaamiskoulutus – työelämä jne • Oppilaitos voi kehittää uusia tuotepaketteja tarjolle ja tiedottaa niistä hyvin : räätälöidyt yrityskohtaiset kurssit • Oppilaitosyhteistyössä tärkeintä on aito vuorovaikutussuhde, eikä pelkkä tekninen työssäoppimisjakson "kuittaaminen". Vaatii sitoutumista niin työpaikalta kuin oppilaitokselta ja ammattilaisten mukana oloa.

16. Mitä toimenpiteitä mielestänne tarvitaan koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi? • Työelämän näkökulmasta kouluttajien voimakkaampi jalkautuminen työpaikoille oppilaiden mukana olisi toivottavaa. • Alan vetovoima syntyy ammattitaidon arvostuksen sekä alan monipuolisuuden ja jatkuvan kehittymisen mahdollisuuden esilletuomisesta • Rahoitusta tulisi kohdentaa voimakkaammin työn ohessa jatkokouluttautumiseen • Oppisopimuskoulutuksessa työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset tulee pitää sillä tasolla, että se motivoi työnantajaa panostamaan koulutukseen työpaikalla • Työpaikkaohjaajakoulutus kaikille yritysyhteistyökumppaneille • Kouluttajien työelämäjaksot yhteistyössä yritysten kanssa joka vuotisiksi

17. Mitä koulutuksen järjestäjä / oppilaitos odottaa tulevaisuudessa yritysyhteistyöltä? • Yritysten/työnantajien vahvaa panosta koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen • Työnantajien positiivinen asenne koulutusta ja opiskelijoita kohtaan • Rekrykoulutus ja täsmäkoulutus yrityksen tarpeisiin • Työelämän aktiivista läsnäoloa esim. ohjausryhmätyöskentelyssä • Työnantajaliitto aktiivisesti yhteistyöhön oppilaitosten kanssa, yritysesittelyjä • Vastuullisen työvaltaisen opetuksen lisääminen siten, että työnantajat kannustavat opiskelijaa suorittamaan opintonsa loppuun -pitäisi huomioida työvuorojen laadinnassa yms. ja esimiesten pitäisi kannustaa myös puheissaan opintojen loppuun saattamiseen • Työelämästä voitaisiin ehkä vielä enemmän tulla mukaan välillä käytännön opetustyöhön myös koululle. Silloin selviäisi, kuinka hyvää työtä opettajat tekevät kasvatuksen ja opetuksen saralla nuorten kanssa. • Työpaikkaohjaajakoulutus kaikille yritysyhteistyökumppaneille

18. Muita mahdollisia näkökulmia? • Näkyvyyttä jo peruskoulussa: opoille pitää oikeasti olla kertomassa, mitä mikäkin työ on. Nyt vääriä mielikuvia mm. MaRa toimialasta. • Yksilön itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus korostuu- ammattiosaajat käyttävät hyväkseen työvoimapulaa ja kilpailuttavat työnantajia • Työn monipuolisuuden ja moniasteisuuden sekä alueellisten erojen tunnustaminen ei ole ”kiusantekoa” vaan tosiasioiden tunnustamista • Yhteisesti sovittaisiin mihin koulutuksiin kukin oppilaitos keskittyy ja panostaa! • Lyhyet työsuhteet ns. pätkätyö esiintyy julkisessa keskustelussa usein negatiivisessa ja politisoituneessa valossa. Nämä työsuhteet sopivat monelle työntekijälle hyvin ja ovat tärkeä työpanos alalla / aloilla

19. Tilaisuuden aineisto kokonaisuudessaan sivuilla www.ennakointikamari.fi

20. ”Sanoista tekoihin, nyt tulokset käyttöön!”

21. Toiminnan tuotokset ja niiden hyödyntäminen Kukin Ennakointikamari tuottaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat käsitellyn toimialan pahimmat kohtaanto-ongelmat 2008-2012? • kysyntä • tarjonta • koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus • koulutuksen volyymi 2. Mitkä muutokset Ennakointikamarin suosituksesta pitää saada toimimaan 2008-2012? • laadulliset muutokset • määrälliset muutokset

22. Toiminnan tuotokset ja niiden hyödyntäminen 3. Mitä muita toimenpiteitätarvitaan? • uusia yritys-oppilaitosyhteistyömuotoja • ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden edistämistä • koulutuksen rahoitukseen liittyvät tekijät, jne 4. Mitkä ovat arvioidut keskeiset vaikutukset kohdan 2 muutosten toteuduttua? • suhteessa oppilaitoksiin • suhteessa yrityksiin • suhteessa yhteiskuntaan ja yksilöihin (myös työvoimavarannon ulkopuolella olevaan) 5. Mitkä ovat ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen suurimmat avoimet ongelmat? (eli mihin Ennakointikamarin toiminta ei lainkaan ulotu, vaikka tarvetta olisi)?

23. Vaikuttamistasot Ennakointikamarilla on tarkoitus saavuttaa käytännön tuloksia eri vaikuttamistasoilla: • paikallinen: oppilaitoskohtainen koulutuksensisältöön vaikuttaminen • seudullinen: pääkaupunkiseudun yhteistyön edistäminen • valtakunnallinen: yhtenäinen edunvalvonnallinen näkemys koulutuksen laadusta ja määrästä valtiohallinnon suuntaan

24. Ennakointikamari nro 2 syksyllä 2008 !(käsiteltävä toimiala valitaan elokuussa)

25. Päivän teemaa mukaillen:lounas henkilöstöruokalassa Salaattipöytä ﻣﻣﻣ Lihakeittoa tai Lohilaatikkoa Leipävalikoima ja levitteet ﻣﻣﻣ Persikkapiirakka ja kahvi Tunnussana kassalla Helsingin seudun kauppakamari

26. Ennakointikamarissa mukana: