Tarkastusviranomaisen näkökulma hanketoimintaan

1. Tarkastusviranomaisen näkökulma hanketoimintaan Valtiovarainministeriö / Valtiovarain controller -toiminto Tarkastusviranomaisyksikkö Finanssineuvos Jan Holmberg 30.9.2010

2. Tarkastusviranomaisen rooli • Rakennerahastolain 22 §:n mukainen EAKR ja ESR ohjelmien tarkastusviranomainen Suomessa • Hallinto- ja todentamisviranomaisista toiminnallisesti riippumaton • Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö

3. Viiden hengen yksikkö Finanssineuvos Jan Holmberg Tarkastusviranomaisyksikön päällikkö Interreg hanketarkastukset Ylitarkastaja Rauno Rassi Rahoittajaviranomaisten ja hankkeiden tarkastukset (Jyväskylä) Ylitarkastaja Martti Kiviranta Rahoittajaviranomaisten ja hankkeiden tarkastukset Tarkastusasiantuntija Toni Tiala (vv -29.9.2010) Ylitarkastaja Erkki Mäntyharju Rahoittajaviranomaisten ja hankkeiden tarkastukset (Vaasa)

4. Tarkastusviranomaisen perustehtävä Tarkastusviranomainen raportoi vuosittain EU:n komissiolle : rahastokohtaisesti hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkuudesta komissiolle tehtyjen menoilmoitusten oikeellisuudesta arvion menoilmoituksiin sisältyneistä sääntöjen vastaisista menoista

5. Hanketarkastusten tarkoitus Hanketarkastusten tulosten perusteella tarkastusviranomainen arvioi koko rahaston virheprosentin Virheprosentti on komissiolle tehtyihin välimaksupyyntöihin sisältyneiden sääntöjenvastaisten menojen arvioitu osuus hanketarkastusten tarkoituksena ei ole tarkastaa kaiken hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen noudattamista hanketarkastuksissa ei tarkasteta seikkoja, joilla ei ole merkitystä komission näkökulmasta

6. Hanketarkastukset - toteutus • Tarkastettavat hankkeet valitaan tilastollisen satunnaisotannan perusteella • Otantapopulaatio n. 3 300 rakennerahastohanketta joiden menoja on sisältynyt 2009 komissiolle lähetettyihin menoilmoituksiin • Vuonna 2010 otos oli 81 EAKR-hanketta ja 62 ESR-hanketta • Tarkastus kattaa n. 6 % komissiolle ilmoitetuista menoista • Tarkastuksista 80 % hankittiin ostopalveluna Deloitte & Touche Oy:ltä ja Audiatorilta. • Tarkastusviranomaisen ylitarkastajat tarkastivat 20 % tarkastettavista hankkeista • Tarkastukset suoritettiin pääsääntöisesti tuensaajan luona

7. Hanketarkastuksissa tarkastettavaa • Täyttääkö hanke toimenpideohjelman valintakriteerit? • Onko hankkeen toteutus hankepäätöksen mukainen? • Kustannusten todentaminen (kirjanpito & tositemateriaali) • Kustannusten tukikelpoisuuden arviointi mm.: • voitiinko kustannusten olettaa edistävän hankkeen tavoitteita (kustannusten tarpeellisuus)? • onko kustannus kohtuullinen? • onko kustannus tukikelvottomaksi määritelty (esim. korot, vähennettävä alv)? • onko hankinnat kilpailutettu asianmukaisesti? • ovatko kustannukset kertyneet hankkeen tukikelpoisena aikana? • onko palkkakustannukset laskettu johtamalla ne asianmukaisesti työajanseurannasta? • onko yleiskustannukset laskettu hyväksyttävällä ja kohtuullisella menetelmällä? • onko hankkeen synnyttämät tulot tarvittaessa vähennetty tukikelpoisista menoista? • Onko olennaisia tiedotus- ja julkisuusvaatimuksia noudatettu? • Onko osarahoitettu omaisuus (investoinnit) hankkeen käytössä?

8. Hanketarkastusten raportointi • Perustiedot hankkeesta • Yleinen johtopäätös • Tieto havaituista tukikelvottomista maksuista (euromäärä) • Tieto ei-kvantitatiivisesti ilmaistavista virheistä (kuvaus) • Virheiden luonne (satunnainen, yksittäinen, järjestelmällinen) • Virheiden luokittelu perustelun mukaan, mm. • valtiontukisäännösten vastainen tuki • hankkeen tuotos poikkeaa olennaisesti rahoituspäätöksestä • kustannuksia ei voida todentaa (olennaisia puutteita dokumentaatiossa) • kustannus ei liity hankkeeseen • kustannus ei ole syntynyt tukikelpoisena aikana • hankinnoissa ei ole noudatettu • hankintalainsäädäntöä • kustannus on kohtuuton tai hankkeen kannalta tarpeeton

9. Tuloksia hanketarkastuksista 2010 • ESR hankkeissa kvantitatiivisia virheitä menoissa 0,3 % • EAKR hankkeissa kvantitatiivisia virheitä menoissa 1,9 % • Ei järjestelmällisiä (hallintojärjestelmän aiheuttamia) virheitä

10. Esimerkkejä yleisimmistä virheistä • Loma-ajan palkka kertynyt ennen hankkeen alkamista • Rahoitettu tavanomaista toimintaa (yleisavustuksen luonteinen tuki => koko hanke tukikelvoton) • Rahoituspäätöksen vastainen meno (ennen hankkeen alkua palkattujen henkilöiden palkkakustannus) • Toiselle projektille kuuluvia matkakustannuksia • Tuensaajan sisäinen kate • Kohtuuttoman suuri kirjanpitopalvelun kilpailuttamaton kustannus • EU-kynnysarvon ylittävä hankinta ilmoitettu Hilmassa kansallisen kynnysarvon ylittävänä hankintana • Tiedotusmateriaalista puuttuvat EU-logot

11. Ongelmien lähteet • Pakonomainen tarve käyttää kaikki ohjelmaraha • Tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus voivat kärsiä • Tukikelpoisten menojen silppusäkki • Suuri määrä pieniä menoja eri hankkeilla • Menon liittyminen erityisesti kyseiseen hankkeeseen vaikeasti todennettavissa • Yleiskustannusten muuntaminen välittömiksi kustannuksiksi • Vuokrat • Siivous • Kirjanpito • Hankkeen tuotosten epämääräisyys • Suunnitelmien hämäryys • Toteutumien tulkinnallisuus • Kikkailu • Keinotekoiset verkostot ja toteuttaja/rahoittaja –rakennelmat • Muoto ennen asiaa

12. Hanketarkastusten raportointi • Tiivis yhteenvetoraportti EURA 2007 –järjestelmään • Tukikelvottomuustiedot ja –luokittelut Euraan • Viranomaisilla katseluoikeudet • Hanketarkastusraporttien tiedoista yhteenveto vuotuiseen tarkastuskertomukseen

13. Tarkastustiedot vuotuiseen tarkastuskertomukseen • Tarkastusviranomainen laatii vuotuisen tarkastuskertomuksen 31.12.2010 mennessä • Lausunto komissiolle esitettyjen menoilmoitusten oikeellisuudesta • Lausunto hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta • Tiedot hanketarkastuksissa havaittujen tukikelvottomien menojen euromäärästä ja %-osuudesta • Arvio Suomen maksupyyntöihin 2009 sisältyneiden virheiden määrästä • Tiedot tarkastuksissa havaituista järjestelmällisistä virheistä

14. KIITOS! KYSYMYKSIÄ TAI KOMMENTTEJA? Finanssineuvos Jan Holmberg Tarkastusviranomainen/valtiovarainministeriö jan.holmberg@vm.fi