ASUMISNEUVONNAN PERUSTAMINEN KAUPUNGIN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

1. ASUMISNEUVONNAN PERUSTAMINEN KAUPUNGIN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN ASUMISNEUVONTAKOULUTUS ARA 16.10 2012 Anne Kinni

2. HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI • Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin • Toimintaa tukee myös ARA • Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa • Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja • Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin • Toimintaa tukee myös ARA • Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa • Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja

3. ASUMISNEUVONTA • Asumisneuvonnan avulla voidaan vaikuttaa naapurisopuun ja järjestyshäiriöihin akuutisti ja parantaa asuinympäristön viihtyvyyteen • Asumisneuvojalla on kanavat ja valtuudet hoitaa vaikeitakin asioita • Asukkaiden asuminen voidaan turvata ja toisaalta tarvittaessa tukea asukasta pakollisissa häätöprosessissa saamaan tarvitsevansa hoito- tai muun palvelupaikan/tuetun asumispaikan

4. ASUMISNEUVONTA Hanke kehitettiin vastaamaan Helsingin alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita Nykyisessä laajuudessaan toiminut vuodesta 2009 Asumisneuvonta vakinaistettiin 2011 lopussa Asumisneuvojia yhteensä 14 Työskentely tapahtuu joko kiinteistöyhtiössä tai sosiaaliasemalla Pysyvät alueelliset yhteistyörakenteet luotu Mukaan tulleet myös yksityiset ja yleishyödylliset yhteisöt

5. ASUMISNEUVONNAN STRATEGINEN TOIMINTAMALLI Organisaatio: Sosiaalivirasto Kiinteistövi- rasto (ARA) Tavoite: häätöjen ja syrjäytymi- sen ennaltaehkäi-seminen Asiakastyö, parityö, välittömät interventiot, verkostotyö TULOSTEN ARVIOINTI Kustannus- laskelmat Ilmiöiden tarpeisiin vastaaminen, työmenetelmien kehittäminen

6. ASUMISNEUVONTA • Asumisneuvonnan toimintamalli on keskeinen pitkäaikaisasunnottomuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toimintamuoto • Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa useisiin asumissosiaalisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti tekemällä yhteistyötä kiinteistöyhtiöiden, viranomaisverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa • Asumisneuvonta vaikuttaa yksittäisen henkilön, perheiden ja asuinyhteisöjen hyvinvointiin ja ehkäisee segregaatiokehitystä

7. ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT • Kiinteistöyhtiössä toimiva asumisneuvoja tekee asiakkaan kanssa ennaltaehkäisevää työtä asuntojen huonoon hoitoon, vuokrarästeihin ja asumishäiriöihin. • Tällöin yhtiö säästää häätöprosesseihin liittyvissä hallinto- kustannuksissa, mahdollisissa vuokratappioissa ja korjauskustannuksissa. • Lisäksi varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee vakavia naapuruusriitoja ja lisää yleistä asumisviihtyvyyttä. Kiinteistöyhtiö hyötyy selvästi myös sosiaalialan ammattilaisen tuomasta ammatillisesta osaamisesta ja verkostokontakteista.

8. ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT • Asumisneuvonnan hankkeen kahden vuoden seurannassa merkittävimpänä tuloksena nousevat Helsingin kaupungin häätöjen vähentymiset ja tätä kautta asunnottomuuden väheneminen määrällisesti. Syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemisestä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat itse, mutta laskennallisesti siitä hyötyy myös sosiaali- ja terveystoimi ja muu julkistalous, sekä kiinteistöyhtiöt.

9. ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT KIINTEISTÖYHTIÖLLE • Yhden häätöprosessin kustannukset voi olla 5000–20 000 euroa riippuen tapauksesta. Asumisneuvojien seurantaraportissa oikeudesta peruuntuneiden häätöjen määrä oli kahden vuoden aikana 148 kpl. Häätökustannukset ovat yleisemmin n. 5000 euroa. Kiinteistöyhtiöt ovat tänä aikana säästäneet kustannuksista keskimäärin (5000 x 148) yhteensä 740 000 euroa. • Maksusuunnitelmia on ollut yhteensä 3682 kpl. Ilman sopimuksia asukas olisi mahdollisesti ajautunut vaikeaan vuokravelkatilanteeseen ja mahdollisesti häätötilanteeseen. Näin ollen peruuntuneita häätöprosesseja voi olla tuhansia.

10. KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN • Helsingin sosiaalivirastolle koituu häätöprosessista huomattavia kuluja. Häätökustannuksiin tulevat mahdollisten vuokrarästien lisäksi raivaussiivouskuluja, muuttokuluja ja tilapäismajoituskustannuksia. • Vuoden 2011 loppuun mennessä sosiaalitoimi oli maksanut kriisimajoituksista yhteensä 4 654 448 miljoonaa euroa. Asunnottomuuden seuratessa tulevat kustannuksiksi mahdollisesti myös asuttaminen asuntoloihin tai hoitokoteihin.

11. KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN • Yhden perheen kriisimajoituskustannukset ovat n. 2500/kk (Forenom). Asumisneuvojien oikeudesta • peruuntuneita häätöjä oli 148. Asumisen jatkuessa sosiaalitoimen ei ole tarvinnut sijoittaa asukasta/perhettä tilapäismajoitukseen ja siitä tulleita säästöjä on keskimäärin tullut yhteensä 148 x 2500= 370 000/kk (vuodessa 4 440000) Usein perheet asuvat enemmän kuin kuukauden tilapäismajoituksessa.

12. ASIAKKAAN KOULUTUSTAUSTA (N= 3694)

13. PÄÄASIALLINEN TULONLÄHDE

14. ASIAKASRYHMÄ

15. ALKUVAIHEEN INTERVENTIO

16. VERKOSTOTYÖ

17. ASIAKASPROSESSI

18. HALLINNOINTI JA ORGANISOITUMINEN VERKOSTOON • Helsingin asumisneuvonta kuuluu hallinnollisesti Sosiaaliviraston aikuisten palveluiden vastuualueeseen • Asumisneuvoja ja esimies sosiaaliviraston vakituista henkilökuntaa • Kaupungin kiinteistöyhtiöiden (9) kanssa laadittu toimeksiantosopimus, jossa keskeiset työnkuvat ja roolit määritelty. Kiinteistöyhtiöt maksavat asumisneuvojan henkilöstökustannuksista 5- 20 % riippuen asumisneuvojan työpanoksesta yhtiössä

19. Asumisneuvontatyön suunnittelu ja työn käynnistäminen • 1. Asumisneuvonnan tarvekartoitus: • Miksi kunta tarvitsee asumisneuvontaa? • Onko tarvekenttä sosiaalitoimessa, kiinteistöyhtiöissä, järjestöissä, vai näissä kaikissa? ( Alustavat suunnitelmat ) • Kuka järjestää? • Mistä rahoitus? • Olemassa olevat toimintatavat, palvelut, käytännöt • Strateginen toimintasuunnitelma • Rekrytointi ja asumisneuvojan toimenkuva • Asumisneuvojan tiimi/esimiehen tuki ?

20. Hallinnointi ja organisoituminen verkostoon: rakenteet • Toimintamuotoja kehitetty Helsingin alueellisia tarpeita huomioon ottaen Jokaisella asumisneuvojalla on alueellaan muodostettu pysyvät yhteistyöryhmät, joihin osallistuvat alueen verkostot: • Sosiaaliaseman johtavat sosiaalityöntekijät • Lastensuojelun/vartun työntekijä • Kotihoidon työntekijät • Vammais- ja vanhustyön johtavat st:t Alueen kiinteistöyhtiöiden Tj/isännöitsijä/vuokravalvojat • Psykiatrian/päihdepalveluiden työntekijä

21. Hallinnointi ja organisoituminen verkostoon • Alueellisten yhteistyökokousten työmuodot ja tavoite:

22. MARKKINOINTI JA ASIAKASSEGMENTIT Segmentointi asumisneuvonnassa: Eri alueilla ja asiakasryhmillä on erilaisia tarpeita: Helsingissä alue-erot näkyvät asiakasryhmien sosioekonomisessa taustassa, asuntokannan iässä ja kokoeroissa (perheasunnot/pienet asunnot) Tausta määrittelee myös asumisneuvojan työnkuvaa Ja yhteistyörakenteita Asumisneuvonnan tarvekartoituksessa erot hyvä ottaa huomioon – tämä mahdollistaa tehokkaan työmuodon ja voimavarojen kohdentamisen oikeaan palvelukohtaan

23. MARKKINOINTI • Markkinointi asumisneuvonnan tarvekartoituksen yhteydessä • Keskustelutilaisuudet asumisneuvontapalveluista • Jo olemassa olevien tutkimusten ja kokemusten • hyödyntäminen tiedottamistilanteissa • Alueellinen markkinointi: jalkautuminen palvelujärjestelmään ja kiinteistöyhtiöihin • Median hyödyntäminen • Asumisneuvojien tietojen jakaminen alueella • Hallinnon sisäinen markkinointi (johtoryhmät, tiimit, seminaarit)

24. TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSETI • Asumisneuvontaa koskevat lait • Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) • Perustuslaki (731/1999) • Ulosottolaki (371/1895,kumottu säädöksellä 705/2007) • Asumistukilaki (408/1975) • Sosiaalihuoltolaki (710/1982) • Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991,kumottu säädöksellä 1600/2009) • Lastensuojelulaki

25. TIETOSUOJA JA LAKIKYSYMYKSET • Lainsäädäntö • Olennaisia lakeja asumisneuvonnan työn kannalta: • Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1991), jossa määritellään vuokralaisen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet • Sosiaalihuoltolaki (710/1982), jossa määritellään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Esim. häädön uhatessa kunnan on järjestettävä asumispalveluja

26. TIETOSUOJA- JA LAINSÄÄDÄNTÖ • Lastensuojelulaki (417/2007) • Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Turvattu asumistilanne katsotaan kuuluvaksi osaksi turvallista kasvuympäristöä.

27. TYÖYHTEISÖN TIIMIYTTÄMINEN • Asumisneuvojan ammatti-identiteetin luominen: • Keskeistä uutta toimintatapaa luodessa • Helsingin asumisneuvonnassa on oppivan organisaation kulttuuri; Luodaan olosuhteet, jossa oppiminen mahdollistetaan ja jokainen voi vaikuttaa toimintaan ja tuloksiin: Tiimitapaamiset Yksilökeskustelut Työnohjaus Perehdytys Kollegiaalinen tuki Kehittämispäivät Yhteinen visio ja tavoite Avoin toimintakulttuuri Tiimioppiminen

28. Työmenetelmät • Asumiseen liittyvä yksilö- ja perhekohtainen palveluohjaus • Asumisen ongelmien kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen koko asiakasprosessin ajan yhdessä asiakkaan ja verkostotoimijoiden kanssa • Asukkaan kriisiluonteinen auttaminen ja ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin • Kotikäynnit, vuokravelkaseuranta, kannatteleva työote • Asumisviihtyvyyteen liittyvä riskien ennaltaehkäisy, kulttuurikonfliktien ja naapuririitojen sovittelu • Häädön saaneiden auttaminen (hallittu häätöprosessi)

29. TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Asumisneuvojien työ sisältää vaativia asiakasprosesseja. Työntekijältä vaaditaan ammatillista moniosaamista, kykyä tehdä ratkaisuja ja nopeita interventioita. Työ on myös kriisiluonteista ja psyykkisesti kuormittavaa lähityötä. Asiakasprosessit saattavat olla pitkäkestoisia ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti. Tämä saattaa altistaa myötätuntouupumukselle (sijaistraumatisoituminen), joka voi johtaa pitkäaikaisena oireena työkyvyttömyyteen .

30. TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI • Itsenäinen työskentely ja laajan viranomaisverkoston kanssa tehtävä työ asettaa haasteita, jotka tarvitsevat vahvan työyhteisön, tiimin, mukanaoloa. • Työyhteisössä tulee olla vankat rakenteet yhteistyölle ja työyhteisön kehittämiselle. Työyhteisön kehittäminen tulisi olla jatkuvaa ja uusiin tilanteisiin reagoivaa. • Turvallisuus asiakastapaamisessa arvioidaan etukäteen (riskiarviointi) ja käytetään työparia aina, kun asiakasta ei tunneta • Kaikista vaara- ja uhkatilanteista raportoidaan

31. TYÖYHTEISÖN VOIMAANNUTTAMINEN • Työyhteisön hyvinvointi on kaiken työn lähtökohta. Voimaannuttavan (empowerment) työyhteisön kehittämisessä on huomioitava seuraavia asioita: • työntekijän osaamisen tunteen kokeminen • työn merkityksen näkeminen • arvostuksen kokeminen • yhteisöllisyys • työn tärkeyden kokemus

32. Menetelmät asumisneuvojan työn tukemiseen • Menetelmiä työyhteisön kehittämisessä ovat säännölliset tiimipalaverit, tarvittaessa yksilökeskustelut esimiehen kanssa, kehityskeskustelut ja kouluttautuminen. • Työnohjauksen on oltava jatkuvaa ja tarpeeseen vastaavaa. Arviointi ja palaute tulisi olla ammatillista osaamista tukevaa ja reflektoivaa dialogia.

33. Dokumentointi ja arviointi • Asumisneuvojat tilastoivat asiakasprosesseja ja laativat tarvittaessa lyhytraportteja (Digium) • Käytössä on myös sosiaaliviraston ATJ-järjestelmä (sosiaalityöntekijän laajat oikeudet) • Kela-oikeudet • Kiinteistöyhtiössä myös mahdollista käyttää vuokranseurantaohjelmaa • Esimies tekee säännölliset raportit johdolle ja ARA:lle • Työntekijän tilastoja käytetään yhteistyökokouksissa

34. KIITOS!