1 / 20

Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus

Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus. Eero Vilhu, ohjelmakoordinaattori 2.12.-09, IS SK, Helsinki. Sidonnat, maksut ja ydinindikaattorit. Hankkeita 776 kpl. Hankkeita 225 kpl. Hankkeita 119 kpl. Ohjelman toteutuminen: Sidonnat / rahoituspäätökset.

elia
Télécharger la présentation

Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus Eero Vilhu, ohjelmakoordinaattori2.12.-09, IS SK, Helsinki

  2. Sidonnat, maksut ja ydinindikaattorit Hankkeita 776 kpl Hankkeita 225 kpl Hankkeita 119 kpl

  3. Ohjelman toteutuminen: Sidonnat / rahoituspäätökset Rahoituksen eteneminen tasaisen vauhdin taulukon mukaan 11/09

  4. Sidonnat ja maksut EAKR-ohjelmissa, tilanne 10/09

  5. Ohjelman toteutuminen: Menoluokat Tilanne 30.9.-09, menoluokat • 01 – 09, Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys • 67,3 % sidotusta rahoituksesta • 16-32, Liikenne • 9,1 % sidotusta rahoituksesta • 55-57, Matkailu • 7,8 % sidotusta rahoituksesta • 10-15, Tietoyhteiskunta • 5,8 % sidotusta rahoituksesta • Yksittäisistä menoluokista suurimmat ovat • 01, Tutkimuskeskusten TTK-toimet, 12.6 % • 03, Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen (pk-yritykset, muut yritykset, korkeakoulut, muut keskiasteen jälkeistä koulutusta tarjoavat oppilaitokset, tutkimuskeskukset, tiede- ja teknologiakeskukset), 8,1 % • 57, Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, 7,8 % • 05, Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille, 6,8 % • 79,2 % sidonnoista Lissabonin strategiaa edistävissä menoluokissa! (Tavoite 85,7 % vai 75 %?), eniten EAKR-ohjelmista

  6. N+2 -sääntö • Vuotuinen rahoituskehys on saatava kahden vuoden sisällä maksatuksina hankkeille • Laskentatavasta johtuen Itä-Suomen tilanne näyttää alkuvuosina todellista huonommalta (lasketaan EAKR-kehyksen perusteella, joka on Itä-Suomessa laskeva ja siten alkuvuosina keskimääräistä suurempi)

  7. N+2 -sääntö • tilanne ESR-ohjelmassa

  8. N+2, Kreikan malli, EAKR-ohjelmat • Vuoden 2007 kehystä ei huomioida, vasta 2008 kehys + 1/6 vuoden 2007 vuosikehyksestä (noin 17 %)  ensimmäinen tarkastusajankohta vuoden 2010 lopulla • ”n+2,83” • EU:n parlamentin vielä hyväksyttävä, ennen kuin voidaan soveltaa

  9. N+2, Kreikan malli, ESR-ohjelman alueosiot

  10. Viestintä • Vuosittaiset tiedotussuunnitelmat (suuralue, maakunnat) valmistelussa • Hyvien käytäntöjen systemaattinen keruu (hankkeet ja käytännöt hankkeiden sisällä) alkanut • Itä-Suomen rakennerahastopäivät 1-2.10.-09 Joensuussa (hankkeet ja viranomaiset) • Rakennerahastoasiain ajankohtaispäivät 20-21.10.-09 Helsingissä (viranomaiset) • Portaalit viestinnän keskeisimpänä alustana • www.rakennerahastot.fi (valtakunnallinen) • www.ita-suomi.fi tai http://rakennerahastot.ita-suomi.fi (Itä-Suomi) • Rakennerahastotietopalvelu kaikkien hyödynnettävissä (www.eura2007.fi/rrtiepa)

  11. Kuntarahoitus ohjelmatasolla • TEM teki esityksen kuntarahoitusosuuden pienentämiseksi EAKR-ohjelmissa • Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli esitystä  taloustilanteen vuoksi ei valtion osuutta voida kasvattaa kuntaosuuden pienentämiseksi  kaikissa EAKR-ohjelmissa päästävä 25 %:n kuntarahoitustasoon • Itä- ja Pohjois-Suomi kirjelmöi asian johdosta – ei voitu hyväksyä uutta tulkintaa • Ministerin kanta: porrastus tultaneen säilyttämään, eli eri ohjelmissa eri prosentit kuntarahoituksessa • E-S: 34,5 %, L-S: 32,0 %, I-S: 16,4 %, P-S: 23,4 % - keskimäärin 25,0 % • Itä-Suomessa pysynee 16,4 %:ssa, E-S ja L-S mahdollisesti pienenee • ESR-ohjelmassa 25 %, mahdollisesti hieman pienenee • Tähän mennessä kuntarahoitusta kertynyt Itä-Suomessa hyvin, noin 28 %, mutta nähtävissä kuntarahan määrän selvä tippuminen

  12. Pääomasijoitustoiminta EAKR-varoin Finnvera / Avera • TEM neuvottelee sopimuksesta • Itä-Suomen (kuten muutkin suuralueet) maakunnat suhtautuneet positiivisesti rahaston perustamiseen • Toiminnan aloittaminen vaatii Finnvera-lain muuttamisen (kevät 2010) • Itä-Suomessa kaavailtu 5-15 M€:n rahastoa • Hyöty: rahastomainen toimintamalli mahdollistaa tuen käytön ohjelmakauden yli, raha pyörii alueella pidempään, ei de Minimis -ongelmaa • Sihteeristön esityksenä lisäys ohjelma-asiakirjaan, TL 1: "Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminnan kautta lisätään aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta." • Jessica –rahaston käyttöönottomahdollisuuksia kaupunkialueille kartoitetaan Itä-Suomessa (ESR-pilotointimahdollisuus) • Jyväskylän pilotti kariutui liian pieneen rahoitusvalmiuteen • Jeremie, yritystoiminta

  13. EUROOPAN UNIONIN ITÄMERI-STRATEGIA • toimeksianto Eurooppa-neuvostolta komissiolle • joulukuussa 2007, komission esitys kesäkuussa 2009, • hyväksytty lokakuussa 2009 • valmisteluvastuu aluepolitiikan pääosastolla • laaja kuuleminen jäsenvaltiot, alueelliset järjestöt ja • paikalliset ja yksityiset toimijat • käsittää Itämeri-alueen 8 valtiota • Itämeren strategian avulla voidaan luoda alueellinen kehikko, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot voivat määritellä tarpeensa ja sovittaa ne olemassa oleviin rahoituslähteisiin.

  14. ITÄMERI-STRATEGIAN SISÄLTÖ 1) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena To make the Baltic Sea Region an environmentally sustainable place 2) taloudellisesti menestyvä Itämeren alue To make the Baltic Sea Region a prosperous place 3) kiinnostava ja hyvien yhteyksien varassa toimiva Itämeren alue To make the Baltic Sea Region an accessible and attractive place 4) turvallinen Itämeren alue To make the Baltic Sea Region a safe and secure place

  15. EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAT TUKEVAT ITÄMERI-STRATEGIAA • Selvitys Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista Itä-Suomen EAKR- toimenpideohjelmassa, tilanne 30.11. • Puuttuu toistaiseksi yritystukihankkeet (TUKI2000 –käyttäjät)

  16. Komission esityksiä ohjelmaan lisättäväksi- seurantakomitea keskustelee Itämeri-strategian toteuttaminen ja seuranta • DG Regio pyytänyt hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrää ja rahoitusosuutta EAKR-ohjelmissa • Strategia tulisi huomioida paremmin tulevissa hankevalinnoissa • Määriteltävä toimenpidekokonaisuudet / teemat, jotka ovat erityisen keskeisiä Itämeri-strategian kannalta • Mahdollisia toimenpiteitä: • hankevalintakriteereihin pieniä muutoksia, • mahdollisuus neuvotella rahoittajan kanssa ennen hakemuksen jättämistä, • korvamerkitty kehys strategiaa tukeville hankkeille, • hakujen vauhdittaminen tietyissä teemoissa, • tiedottamisen ja tiedonkulun tehostaminen strategiaan liittyen • Mahdollisuus alueiden välisiin hankkeisiin (ohjelma-alueiden yli) • Sihteeristön esitys, lisäys ohjelma-asiakirjaan: ”Komission 10. kesäkuuta 2009 julkaistussa tiedonannossa EU:n Itämeren alueen strategiasta esitetään joukko painopistealueita, joiden toteutumista tukevia hankkeita toteutetaan myös osana Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjojen normaalia hanketoimintaa.”

  17. Hanke-esimerkkejä – Itämeristrategiaa tukevat hankkeet • Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke 2010 (OuKa 2010), (TL 2) • Tukee pilareita ”Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena” ja ”Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena”. • Vyöhykeyhteistyön perusasiakirjana toimii 7.9.2007 allekirjoitettu OuKa-kumppanuussopimus, jota täydentää hankkeen työohjelma. • OuKa-yhteistyöllä pyritään parantamaan alueiden kilpailukykyä, turvaamaan palveluiden saatavuutta sekä edistämään tasapainoisen aluerakenteen kehittymistä. OuKa 2010 -kehittämishankkeen tavoitteet ovat 1) vyöhyketoimintamallin kehittäminen, 2) vyöhykkeen näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen, 3) hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailuosaamisen kehittäminen, 4) Oulujoen vesistöalueen vetovoimaisuuden kehittäminen sekä 5) kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen. • Toteutetaan useina osahankkeina, joista osa jo päättynyt. • FinlandLakeland Online globaali e-kauppapaikka- ja matkailumyynnin kehittämis- ja edistämishanke (TL 2) • Tukee ensisijaisesti pilaria ”Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena”. • Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen maaportaalihankkeen kanssa Pohjois-Savoon alueportaali, sähköinen matkailun kaupankäyntijärjestelmä. Alueportaali kokoaa matkailupalvelut samaan tietokantaaan, josta globaalit individuaaliasiakkaat ja jälleenmyyjät voivat hakea ja maksaa varaamansa palvelut 24 tuntia vuorokaudessa. • 1. Hallinnoija Kuopion Matkailupalvelu Oy avaa hankkeen potentiaalisille koti- ja ulkomaisille yhteistyökumppaneille Pohjois-Savossa ja valikoiduilla markkina-alueilla tiedottamalla ja sitouttamalla yhteistyökumppanit aie- ja yhteistyösopimuksilla 2. Järjestelmän hankinta, www.finlandlakeland.com-sivuston ja sähköisen kauppakanavan luominen toimimaan globaalisti 24 h/vrk yhteistyössä MEKin maaportaalin kanssa3. FinlandLakeland-tuotteiston luominen, tallentaminen ja päivittäminen alue- ja maaportaaliin4. Yrittäjien ja oman henkilöstön koulutus hyödyntämäään alueportaalin toimintoja5. Markkinointisuunnitelman mukaiset markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteet kotimaassa ja kohdemarkkina-alueilla, tiedottaminen, matkanjärjestäjä- ja mediatyöskentely6. Portaalin ylläpito yhteistyössä MEKin kanssa

  18. Komission esityksiä ohjelmaan lisättäväksi- seurantakomitea keskustelee Energiatehokkuus horisontaalisena alatavoitteena • Komission asetusmuutos 6.5.2009 (EY No 397/2009): EAKR-rahoituksella mahdollisuus rahoittaa hankkeita, joilla parannetaan asuntokannan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä (< 4 % ohjelmien EAKR-osuudesta) • Voisiko energiatehokkuus olla horisontaalinen tavoite esim. kestävän kehityksen alla?  Määriteltävä 1-2 indikaattoria?  Olisiko huomioitava myös valintakriteereissä? • Toisaalta energiatehokkuus on jo nykyisellään kestävän kehityksen alaprioriteetti, jokaisesta hankkeesta laaditaan YVA-lomake, jossa hankkeen energiatehokkuuden luonne arvioidaan • Sihteeristön esitys: Seurantakomitea päättää, että energiatehokkuuden osalta ei ole toistaiseksi tarvetta ohjelmanmuutokseen. Energiatehokkuutta edistävien hankkeiden osuus tullaan kuitenkin raportoimaan jatkossa vuosikertomuksen yhteydessä.

  19. Hanke-esimerkkejä - energiatehokkuus • Ekotehokkaan loma-asumisen kehittäminen Etelä-Savossa ja loma-asuntomessuilla 2011 (TL 3) • Loma-asuminen on sekä Mäntyharjun että koko Etelä-Savon vahvuustekijä. Pyhäkosken alueella kunta on toteuttanut uutta kaavoituskulttuuria, joka perustuu kehittämishankesuunnitelmiin sekä tutkimustyöhön loma-asumisen eko- ja energiatehokkuudesta ja niiden parantamisesta. Loma-asumisen ekotehokkuustekijöitä on tarpeen tuoda esille laajemminkin. Tämä toteutuu parhaiten valtakunnallisilla loma-asuntomessuilla. • Onko mahdollista luoda omavarainen loma-asuntoalue? Tarvetta on myös keventää loma-asumisen luomaa ympäristöpainetta uusilla ekotehokkailla ratkaisuilla. Loma-asuntomessuilla esitellään mm. Suomen ensimmäinen nollaenergiatyyppinen vapaa-ajanasunto. • Päätavoitteena on ekotehokkaan loma-asumisen tutkimustiedon laajamittainen esittely ja käyttöönotto loma-asuntomessuilla 2011 Mäntyharjussa. Tavoitteena on, että ekotehokkaat ratkaisut tulevat osaksi arkipäivää myös vapaa-ajanasutuksen piirissä. Hankkeella pyritään edistämään joustavan elämäntavan ja kasvavan loma-asumisen lisäämän ympäristökuorman vähentämistä maakunnassa. • Energiatehokkuus energiatuotanto- ja teollisuusprosesseissa sekä rakennusten energiankulutuksessa. (Tekes-hanke) • Hankkeessa tutkitaan uusien analysointityökalujen, mittausmenetelmien ja instrumentoinnin käytettävyyttä energiantuotantoprosessien energiatehokkuuteen ja rakennusten energiatehokkuuteen. • Tutkimus tehdään yhteistyössä Kuopion yliopiston ja VTT Kuopion kesken. Kuopion yliopistolla on yli viiden vuoden kansainvälinen kokemus teollisuusprosessien tutkimuksesta ja VTT:lla yli kymmenen vuoden kokemus rakennusten mittausteknologioista. Tutkimusryhmien yhteisellä lähestymistavalla pyritään tuottamaan uusia synergisiä tutkimustuloksia teollisuusprosessien ja kiinteistöjen energiatehokkuuden välillä. • Hankkeessa laaditaan esimerkkikohteista nykyisen energiatehokkuuden katsaus, rakennetaan menettelytapalistaus ja portaali kuntien esimerkkikiinteistöjen energiatehokkuuden analysointiin, kehitetään rakennusautomaation malli energiatehokkuuden analysoimiseksi, rakennetaan uusimmat reaaliaikaiset energiatehokkuuden varmentamismenetelmät sekä luodaan älykkään ohjauksen esimerkit.

  20. Johtopäätöksiä / yhteenvetoa • Sidonnat ja maksatukset ovat edenneet Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa hyvää vauhtia, taloustilanteen vaikutuksia ohjelman toteutukseen seurataan tarkasti • TL 3 kysyntä ollut suurta  paineita ohjelmanmuutokseen on olemassa, seurataan tilannetta kevään kuluessa tarkemmin • Pääomasijoitusrahastot – positiivinen suhtautuminen, toiminnan ehdot ja maakunnalliset rahoitusosuudet selvitettävä • Kuntarahoituksen rooli ohjelman toteutuksen kannalta kriittinen, ohjelma-asiakirjan mukaista prosenttia (16,4 %) ei voida nostaa • Itämeristrategiaa toteutetaan osana Itä-Suomen EAKR-ohjelman normaalia hanketoimintaa • Energiatehokkuus ei vaadi ohjelmanmuutosta, raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä • Laajakaista kaikille 2015 –strategia vaatii toteutuakseen tukea EAKR-ohjelmasta kuntien maksuosuutta pienentämään – tämä edellyttää lisäresursseja ohjelmaan, ei ole mahdollista nykyisellä rahoituskehyksellä

More Related