1 / 21

Opiskelijapalautteet ja niiden hyödyntäminen

Opiskelijapalautteet ja niiden hyödyntäminen. 25.2.2005 Jyväskylän yliopisto Mira Huusko mira.huusko@ktl.jyu.fi. ”Yliopisto syntyi ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla, kun tiedonjanoiset oppijat kokoontuivat vapaina vaeltavien taitajien ja tietäjien oppilaiksi. Palkkioksi hyvästä

hana
Télécharger la présentation

Opiskelijapalautteet ja niiden hyödyntäminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Opiskelijapalautteet ja niiden hyödyntäminen 25.2.2005 Jyväskylän yliopisto Mira Huusko mira.huusko@ktl.jyu.fi

  2. ”Yliopisto syntyi ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla, kun tiedonjanoiset oppijat kokoontuivat vapaina vaeltavien taitajien ja tietäjien oppilaiksi. Palkkioksi hyvästä opetuksesta opiskelijat antoivat opettajille leipää ja viiniä. Huonolla opetuksella näitä ei saanut.” (Karjalainen & Kumpula 1994)

  3. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus –muistion suositukset (2004,46) • Korkeakoulujen laadunvarmistus: yliopistot ja ammattikorkeakoulut • päävastuu järjestämänsä koulutuksen kehittämisestä ja sen laadusta • vastuu korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän luomisesta ja kehittämisestä • velvollisuus osallistua koulutuksen ja korkeakoulun toiminnan ulkoiseen arviointiin • velvollisuus osallistua määräajoin korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin • vastuu kansainvälisen kehityksen seuraamisesta ja kansainvälisestä verkostoitumisesta

  4. Arvioinnin kehityssuuntia, 1 ARVIOINNIN PERINNE ARVIOINNIN KEHITYS • VIRHEIDEN ETSIMINEN • EPÄILEMINEN • PALJASTAMINEN • SYYTTÄMINEN • VAHVUUKSIEN ETSIMINEN • MAHDOLLISUUKSIEN OSOITTAMINEN • KEHITYSTARPEEN SELVENTÄMINEN • ROHKAISEMINEN SYYLLISTÄVÄ JA TUOMITSEVA ITSEEN LUOTTAVA ARVIOINTI

  5. Arvioinnin kehityssuuntia, 2 perinteisistä tenteistä opettajajohtoisesta arvioinnista kilpailusta tuotoksen arvioinnista kurssiarvioinnista epäsuorasta arvioinnista auktoriteettiarvioinnista autenttiseen arviointiin opiskelijajohtoiseen arviointiin yhteistyöhön oppimisprosessin arviointiin kokonaisuuksien arviointiin luonnolliseen arviointiin sopimusarviointiin -> -> -> -> -> -> -> (Brown et al. 1997)

  6. Palautteiden hyödyntäminen on oleellinen osa opetuksen kehittämistyötä • Jokaisen kurssin tai opintokokonaisuuden osana • välipalautteena, kurssin lopuksi tai tentin/oppimissuorituksen yhteydessä • lomakkeella ja/tai suullisesti • verkossa täytettävät ja paperilomakkeet • koko laitoksen yhteinen järjestelmä ja/tai jokaisella opettajalla omansa -> täydentävät toisiaan • varsinkin uusia tapoja kokeillessa usein palkitsevaa opettajalle • palautteiden käsittely uutta kurssia tai kokonaisuutta varten • palautepäivät

  7. Yksi esimerkki opetuksen laadunarviointijärjestelmästä Opiskelijapalaute kursseista Opetuksen kehittämistyöryhmä joka laitoksella Itsearviointi- raportit Palautepäivät lukukausittain/-vuosittain

  8. Opiskelijapalautelomakkeet • verkossa olevat, paperiversiot • laadullisia tai määrällisiä kysymyksiä • koko laitoksella yhteinen tai jokaisella opettajalla omansa • lomakkeiden vaihtelevat jakotilanteet • kaavakkeita voi olla aina saatavilla amanuenssilta, ainejärjestöltä tai kansliasta • palautelomakkeita kehitetään monella laitoksella jatkuvasti

  9. Strukturoidun palautteen perusongelma Oliko kurssin toteutustapa: hyvä 1 2 3 4 5 huono Mitä opiskelija tarkoittaa ”huonolla”? Vastauksesta ei voi päätellä, mitä pitäisi tehdä Ei hyötyä kehittämiselle Vastaaja ei löydä sopivaa vaihtoehtoa itselleen Vastaaja ei ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa

  10. opettajan persoonallisuus opettajan työminä • vaativuus, empaattisuus, opetustyyli opetusjärjestelyt • opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö • kokemus opetusjärjestelyiden toimivuudesta oppimisen kannalta opiskelijan oppiminen • oppimistulokset • opiskelijan toiminnan intensiteetti, oppimisteot • opiskelijan kokemus oppimisesta (Karjalainen 2004)

  11. Mikä edisti oppimistasi tällä kurssilla? Mikä esti tai vaikeutti oppimistasi tällä kurssilla? Mitä olisit halunnut oppia tällä kurssilla, mutta jäi jostain syystä oppimatta? Millaiseksi arvioit oman työpanoksesi merkityksen omalle oppimisellesi tällä kurssilla/luennolla? Millaisia kehittämisehdotuksia sinulla on kurssia koskien? Mikä oli kurssin paras anti? Mitkä olivat kurssin vahvuudet? Mitkä olivat kurssin heikkoudet? Mitä olisit tehnyt toisin? Miten käytetyt työskentelymenetelmät edistivät oppimistasi? Mitä sisältöön liittyviä asioita jäi epäselväksi? Mitä et oppinut? Vastasiko opintopistemäärä todellista työmäärää? Palautelomakkeen mahdollisia kysymyksiä (Nevgi & Lidblom-Ylänne 2003, 249)

  12. Anna palautetta luennosta! Vuorovaikutus luennolla (onko mahdollisuus kysy- myksiin ja keskusteluun, oppimisen auttaminen) Oppimateriaali (esim. kalvot, monisteet tms, materiaalin ajantasaisuus, selkeys) Luennoitsijan toiminta (äänen käyttö, kuuluvuus, näkyvyys, selkeys, innostavuus, ymmärrettävyys jne.) Luennon asiasisältö (esim. vastaako asiasisältö odotuksiasi kurssista, olennaisten asioiden painottaminen, kokonaisuuden syntyminen) Vahvuuksia Parannettavaa Muuta kommentoitavaa (esim. mahdollisia kehittämisideoita) Oma oppiminen luennolla (esim. mitä opin, miten aktiivinen olin luennon aikana, mitä tein oman oppimiseni eteen) Kiitos palautteestasi! Jatka tarvittaessa kääntöpuolelle.

  13. Opetuksen kehittämistyöryhmä (vrt. Oplaa-ryhmä) • tehtävänä laitoksen opetuksen kehittäminen, koordinointi ja arviointi • jokaisella laitoksella • jäseninä opetuksen kehittämisestä aidosti kiinnostuneet • tavoitteena 4-5 opiskelijajäsentä

  14. Palautepäivät • tavoitteena opetuksen, oppimisen, kurssien ja koulutusohjelmien arviointi yhdessä rakentavassa hengessä • voidaan toteuttaa kurssi-, koulutusohjelma-, oppiaine-, vuosikurssi- tai moduulikohtaisesti tai koko laitokselle tai tiedekunnalle yhteisesti • kerran tai kahdesti vuodessa • opiskelijat, opettajat tai laitoksen muu henkilökunta tekee koosteen palautteista • voi sisältää myös viihteellistä ohjelmaa • palautepäivän jatkotoimet mietitty jo etukäteen: kuka tekee ja miten saatua palautetta hyödynnetään

  15. Muunlaisia palautteidensaamistapoja • laitoksen tai ainejärjestöjen sähköpostikyselyt • tentit ja niiden palautetilaisuudet • kahvila- ja käytäväkeskustelut • toisten opettajien tai ainejärjestön kautta • opettajatuutoritoiminnan yhteydessä • HOPS-tapaamisten yhteydessä • luentokeskusteluissa, esseistä, oppimispäiväkirjoista, verkkokeskusteluista….

  16. Oletko kokeillut näitä? • verkkopalaute muun palautteen täydentäjänä • myös verkkokeskustelut kirjallisista palautteista -> opettajalla mahdollisuus kysyä perusteluita • opiskelijat mukana kurssin suunnittelussa • opiskelijahavannoijat kurssilla • esim. 2 opiskelijaa/kurssi • täydentää kirjallista palautetta • kokonaisarviointia esim. graduntekijöiltä ja juuri valmistumassa olevilta • itsearviointi, kollegapalautteet, asiantuntija-arviot

  17. Bolognan prosessi laitostasolla -haastattelujen teemat (Välimaa, Hoffman, Huusko 2004) • Käsitys Bolognan prosessista • Muutokset Bolognan prosessin takia ja prosessin näkyminen laitoksella • Opintosuunnitelman uudistaminen • Laitoksen arviointikäytännöt • Kansainvälistyminen • Tulevaisuus

  18. Yhteenvetoa (arviointi-osiosta) • kaikilla laitoksilla opetuksen arviointi ja laadunvarmistus liitettiin vahvasti opiskelijapalautteisiin ja niiden keräämiseen: palautteita kerätään • palautteiden hyödyntäminen koettiin ongelmallisena • palautteissa esille mielipide-eroja -> niiden tulkitseminen vaikeaa • palautteet usein unohtuvat ennen seuraavaa samaa kurssia • palautteiden kerääminen ei vielä sinällään muuta toimintaa -> ei kehittämistoimintaa palautteiden perusteella -> ei laitoksen laadunvarmistusjärjestelmää, sillä ei palautteiden yhteistä hyödyntämistä ”Sika ei liho, vaikka sitä joka päivä punnittaisiin.”

  19. palaute opetuksen suunnittelu (prosessit) opetuksen toteuttaminen (prosessit) opiskelijan oppimisteot (prosessit) opiskelijan oppiminen (tulos) Laatujärjestelmä (Karjalainen 2004)

  20. Opetussuunnitelman laadullinen arviointi • koulutuksen tuottaman oppimisen analyysi • koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen ajantasaisuus – koulutuksen relevanssi • koulutusohjelman rakenteen ja opetussuunnitelmamallin tarkoituksenmukaisuus • kurssien suoritusjärjestykset • opintojaksojen laajuudet suhteessa niiden vaatimaan todelliseen työpanokseen - kuormitus • opetus- ja työmuotojen tarkoituksenmukainen käyttö • myös arviointimenetelmien monipuolinen käyttö • opetusresurssien suuntaaminen eri opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin • jaksavatko opettajat?

  21. Luettavaa palautteista • Huusko, M. 1999. Palautetta palautejärjestelmistä. Selvitys opiskelijapalautteiden keräämisestä Oulun yliopistossa. Oulun yliopistopaino. • Jakku-Sihvonen, R. (toim.) 2005. Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. PS-kustannus. • Karjalainen, A. (toim.) 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulun yliopisto. Löytyy osoitteesta http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/akatops305.pdf • Knubb-Manninen, G. (toim.) 2003. Laadun tekijät. Havaintoja yliopisto-opetuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos • Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. • Nummenmaa, A. M. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa: ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere University Press.

More Related