VARPU VARHAINEN TUKI - lasten ja perheiden palveluprosessit ja niiden ohjaus-ja johtamisrakenteet muutoksessa 27.4.200

1. VARPU & VARHAINEN TUKI- lasten ja perheiden palveluprosessit ja niiden ohjaus-ja johtamisrakenteet muutoksessa27.4.2007www.kunnat.net/lapset > Varhainen puuttuminen sirkka.rousu@kuntaliitto.fi

3. 

5. Lastensuojelun kokonaisuus

6. Lasten kasvuolot, hyvinvointi, ehk�isev� ty�, tuki koulunk�yntiin, lapsi huomioitava aikuisten palveluissa � sis�ltyv�t lastensuojelulakiin velvoittaen eri tahoja ja toimijoita- my�s laki lapsen oikeuksien sopimuksen hyv�ksymisest� (1991) Suomessa- samoin perustuslaki (2000), erityisesti 19 �n�m�kin koskevat ja velvoittavat kaikkia L 417 / 13.4.2007 Lastensuojelulaki 7 � lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen 8 � palvelujen kehitt�minen kasvatuksen tukemiseksi 9 � tuki koulunk�yntiin 10 � lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11 � lastensuojelun j�rjest�minen ja kehitt�minen: ehk�isev� lastensuojelu sek� lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 12 � suunnitelma lastensuojelun j�rjest�misest� ja kehitt�misest�

7. Moniammatillinen asiantuntijaryhm� 14 � Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen Kunnan on huolehdittava siit�, ett� lapsen asioista vastaavalla sosiaality�ntekij�ll� on k�ytett�viss��n lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sek� Muuta lastensuojeluty�ss� tarvittavaa asiantuntemusta. Kunnan tai useamman kunnan yhdess� tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sek� muista Lastensuojeluty�ss� tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhm�. Lastensuojelun asiantuntijaryhm� avustaa sosiaality�ntekij�� lapsen huostaanottoa sek� sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lis�ksi asiantuntijaryhm� antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteit� koskevan p��t�ksenteon tueksi.

8. Ilmoitus (25�) on aloite lapsi- ja perhekohtaiseen VARTUyhteisty�h�n Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkil�t sek� muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen j�rjest�j�n tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai h�t�keskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltap�iv�toimintaa harjoittavan yksik�n palveluksessa olevat henkil�t ja terveydenhuollon ammattihenkil�t ovat velvollisia viipym�tt� ilmoittamaan salassapitos��nn�sten est�m�tt� kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he teht�v�ss��n ovat saaneet tiet�� lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehityst� vaarantavat olosuhteet tai oma k�ytt�ytyminen edellytt�� lastensuojelun tarpeen selvitt�mist�. My�s muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkil� voi tehd� t�llaisen ilmoituksen h�nt� mahdollisesti koskevien salassapitos��nn�sten est�m�tt�. � lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien s��nn�sten est�m�tt� ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syyt� ep�ill�, ett� lapseen on kasvuymp�rist�ss��n kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi s��detty teko, josta s��detty enimm�israngaistus on v�hint��n kaksi vuotta vankeutta.

9. LASTENSUOJELUN ASIAKASPROSESSIN ALKUVAIHE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS AVOHUOLTO

11. Lastensuojelua ja siin� muodostuvia monitoimijaisia ja moniammatillisia palveluketjuja on tarkasteltava ainakin osana lasten ja perheiden hyvinvoinnin kokonaisuutta. Vahvat ty�n tekemisen tukirakenteet, oman ty�n tutkimisen mahdollistuminen, oman ty�n jatkuvan kehitt�misen mahdollistuminen.Lastensuojelua ja siin� muodostuvia monitoimijaisia ja moniammatillisia palveluketjuja on tarkasteltava ainakin osana lasten ja perheiden hyvinvoinnin kokonaisuutta. Vahvat ty�n tekemisen tukirakenteet, oman ty�n tutkimisen mahdollistuminen, oman ty�n jatkuvan kehitt�misen mahdollistuminen.

12. Lis�t��n tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, pitk�j�nteisyytt�, kumppanuutta ja yhteistoimintaa! Tavoite 1. Pitk�j�nteinen, tavoitteellinen ja ohjattu lapsi- ja perhepolitiikka/ lastensuojelupolitiikka: kansalliset ja alueelliset & paikalliset linjaukset > lasten tasavertaisuus palvelujen ja tuen saamisessa. Hyvinvoivat lapset � tulevat hyvinvoivat aikuiset ja vanhemmat. � kunnan/ kuntien yhteistoimintaelinten p��t�ksentekij�t Tavoite 2. Suunnitelmallinen ja johdettu lasten, nuorten ja lastensuojelun palveluj�rjestelm�: kunnan ja kuntien yhteisty�h�n ja kumppanuuksiin perustuva toimiva ja kustannusvaikuttava palvelukokonaisuus. - lasten, nuorten ja perheiden palveluista sek� lastensuojelusta vastaajat johtajat Tavoite 3. Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja johdettu asiakasl�ht�inen palveluprosessi: jokaisen lapsen turvallinen kehitys ja kasvu > lapsi ja perhe hy�tyv�t > my�nteiset vaikutukset n�kyv�t lapsen ja perheen el�m�nlaadun kohenemisena ja voimavaraistumisena � asiakasty�ntekij�t ja yhteisty�toimijat & asiakas

13. Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma lastensuojelun j�rjest�misest� ja kehitt�misest�12 � L 417/13.4.2007 (ks.my�s lakity�ryhm�n ehdotus, STM selvityksi� 2006:25 Kunnan tai useamman kunnan yhdess� on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist�miseksi ja lastensuojelun j�rjest�miseksi ja kehitt�miseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyv�ksyt��n kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan v�hint��n kerran nelj�ss� vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 �:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sis�lt�� suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sek� hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edist�vist� ja ongelmia ehk�isevist� toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten teht�vien hoitamiseksi k�ytett�viss� olevasta lastensuojelun palveluj�rjestelm�st�; 6) yhteisty�n j�rjest�misest� eri viranomaisten sek� lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteis�jen ja laitosten v�lill�; sek� 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Uudistettu lastensuojelulaki tulee voimaan 1.1.2008. Kansallisen tason ohjelmavelvoitetta ei lakiin sis�lly. Kansalliset lasu-linjaukset teon alla. Hallitusohjelman mukaan k�ynnistet��n iso kansallinen lasten, nuorten ja perheiden politiikka- Ohjelma (15.4.2007, s.60)

14. Hyvill� ty�n rakenteilla tuetaan asiakasty�ss� onnistumista Uhka ei ole rahan puute, vaan se ett� �ei tehd� oikeita asioita oikealla intensiteetill� asiakkaan tarpeiden edellytt�m�ll� tavalla� ja t�h�n on saatava muutos > jolloin lasten ja perheiden kanssa teht�v� ty� on vaikuttavaa ja kustannustehokasta (mutta sekin on jotenkin tuotettava n�kyv�ksi tiedoksi) suurin uhka lasu-ty�lle on osaavan henkil�st�n saatavuus ja pysyvyys alalla >erityisesti l�hisosiaality� ja lastensuojelun sosiaality�, mutta my�s kaikista muistakin erityisosaamista edellytt�vist� lasu-ty�ntekij�ist� on tai tulee olemaan kasvava puute ellei rakenteelliset muutokset l�hde puremaan

15.  Lasten hyvinvointi / pahoinvointi < kehitys ? Palvelujen ja rahoituksen painopisteet ns. korjaavissa palveluissa < riitt�v�n varhain, oikea intensiteetti ? Vanhemmuus voimavaraksi < kasvatuskumppanuus Strategiset kumppanuudet lyhytj�nteisi� eik� riitt�v�n samaan suuntaa toimivia < monitoimijuuden voima ? Palveluj�rjestelm�n ja palveluprosessien kokonaistoimivuus > vaikutukset, hy�dyt lapselle ja perheelle < lapsi- ja perhel�ht�isyys ? Syvien palvelualaputkien rinnalle/sijaan my�s horisontaalisia rakenteita < palvelusynergiat, el�m�nkaari- palveluprosessit, osaaminen, johtaminen ? Ohjaus- ja johtamisj�rjestelm�t; tavoitteet & vaikutukset & kustannukset < kokonaistoimivuuden seurantaj�rjestelm�t ? Miten arvioimme lapsi- ja perhepolitiikan ja palvelujen vaikutuksia lasten ja perheiden el�m��n < tietotuotanto ja tiedon tulkinta ?

16. Voimakkaasti kehittym�ss� olevat lasten ja perheiden palvelut Neuvolatoiminta koko perheen neuvolaksi ja �resurssikeskukseksi� (neuvolaopas 2005) Varhaiskasvatus ja p�iv�hoito; kasvatuskumppanuus (Varsu) Koulu yhteis�n�, mm. tutkimuskokeilu �eheytetty koulup�iv� (Pulkkinen&Launonen 2005), my�s oppilashuolto (OPM: kouluhyvinvointi-strategia) Matalan kynnyksen perhekeskukset; kumppanuus, vertaisuus, perhety� jne. (Perhe-ohjelma) Lastensuojeluty� kokonaisuudessaan Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut; mm. lasten ja nuorisopsykiatria

17. PERHEKESKUSVISIO

18.

22. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki L 169/9.2.2007 tulee muuttamaan kuntien palvelujen j�rjest�mist� ja tuottamista my�s lasten ja perheiden palvelujen osalta 6 � Laajan v�est�pohjan alueellinen kuntayhtym� moni esimeriksi sosiaalihuollon teht�vist� edellytt�� jo nykyisinkin laajempaa v�est�pohjaa kuin 20 000 asukasta < rakenteet t�lle ovat puuttuneet, p��dytty yksitt�isiin ratkaisuihin ja sopimuksiin (kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi, kustannusvaikuttavuus?) esimerkiksi perusty�n kehitt�misen tuki, t�ydennyskoulutus, ty�nohjaus, konsultaatiot, lain edellytt�m�t asiantuntijaryhm�t, oman ty�n tutkimisen tuki jne. sosiaali- ja kriisip�ivystys, lastensuojelun sosiaality�, sijaishuolto ja muut lasten ja perheiden vaativan tason kuntouttavat palvelut, perheneuvola, sosiaaliasiamiestoiminta, p�ihdehuollon kuntoutuspalvelut, vammaispalvelut jne�

23. Palvelujen j�rjest�minen

24. Uutta ajattelua teht�vien ja toiminnan organisointiin: ESIMERKKI el�m�nkaarimallin mukaisesta palvelukokonaisuudesta - lasten ja perheiden palvelut L�hipalvelut/osin my�s liikkuvia palveluja: �itiys- ja lastenneuvola p�iv�hoito perhety� lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden l�hisosiaality� kouluterveydenhuolto oppilashuolto nuorisoty� Perusopetus ? Jne. Seutu/aluepalvelut lastensuojelun sosiaality� & sijaishuolto kasv.ja perheneuvola perhekuntoutus erit.p�iv�hoito oppilashuoll.erityistuki-palvelut erityisnuorisoty� seudulliset perhekeskukset lasten ja nuorisopsykiatria 2. asteen ja korkea-asteen koulutus ? PALVELUJEN HANKINTAty�

25. El�m�nkaarimallin mukainen palvelujen organisointi merkitsee � Kokonaisvaltaisempien palveluprosessien ja -ketjujen mukaisesti koottuja p��t�ksentekoelimi� - kuntademokratian uudenlaiset luottamustoimielimet �El�m�nkaari� johtajat - johtamisen organisointi kokoavasti Budjetointia Romutetaan perinteiset �sektorit� � palvelut kootaan kuntalais/asiakasl�ht�isiksi Johdetaan palvelukokonaisuuksia/linjoja, joihin on koottu juuri ne palvelut, joissa eri toimijoiden synergiahy�dyt toistensa ty�st� on parhaimmat Tehokkuus, vaikuttavuus � syntyy vasta hyvin toimivista asiakasl�ht�isist� palveluprosesseista ja niiden johtamisesta www.kunnat.net/hyvinvointikunta > el�m�nkaari

26. Toiminnassa onnistumista pit�� seurata ja arvioida Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille 2006 www.kunnat.net > arviointi ja laatu Yleiskirje (17/ 80/ 2006) suosituksesta 26.10.2006 kunnan- ja kaupunginvaltuustoille, kunnan- ja kaupunginhallituksille, kuntayhtymien valtuustoille ja hallituksille sek� tarkastuslautakunnille (aiempi suositus vuodelta 2000). Suositus tuotettu yhteisty�ss� kuntakent�n kanssa Suositus tukee suunnitelmallista ja tavoitteellista kunnan toiminnan kokonaisarviointia

27. Arviointiprosessi kuntalain mukaan

28. Lasten hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kehittymisen ennakoiminen on v�ltt�m�t�nt� - ainakin 10 vuoden perspektiivi- mit� kehitystrendej� voidaan menneen ja nykyisyyden perusteella ENNAKOIDA (ennakointity�kalut ja niiden k�ytt�!) (Riitt�v�n) suojaavissa olosuhteissa kasvavat lapset Mitk� ovat niit� yhteiskunnallisia ja yksil�tason tekij�it�, jotka edesauttavat lapsuutta suojaavien tekij�iden vahvistumista? mit� ovat lapsuutta suojaavat tekij�t kunnassamme/alueellamme (lasten kasvuolosuhteiden turvallisuus) miten olemme onnistuneet niiden vahvistamisessa, miten on syyt� jatkossakin toimia (�sit� lis�� mik� toimii�) kuinka moni lapsista el�� (riitt�v�n) suojaavissa olosuhteissa (Liian) haavoittavissa olosuhteissa kasvavat lapset Mitk� ovat niit� yhteiskunnallisia ja yksil�tason tekij�it�, jotka edesauttavat lapsuutta haavoittavien tekij�iden lis��ntymist� (ja siten lis��v�t my�s lastensuojelun ja erityispalvelujen tarpeessa olevien lasten ja perheiden m��r��) mit� ovat lapsuutta haavoittavat ns. riskitekij�t kunnassamme/ alueellamme kuinka moni lapsista el�� (liian) haavoittavissa olosuhteissa miten haavoittavat tekij�t ilmenev�t lasten ja nuorten el�m�ss� (lasten kasvuolosuhteiden turvallisuus) ja miten meid�n kunnassa/ alueella n�ihin on reagoitu. (Rousu& Holma 1999, 87)

29. Ilman relevanttia tietoa on vaikea ohjata ja resursoida oikein, johtaa tai kehitt�� lasten hyvinvointity�t� � tarvitaan tietoa palvelujen saatavuudesta, kohdentuvuudesta, riitt�vyydest�, laadusta palveluprosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta (eri n�k�kulmista ja eri informanteilta, my�s kustannusn�k�kulma) voimavaroista; henkil�st�n m��r�, osaaminen, palveluvarustus, muut voimavarat, kustannukset, kustannusvaikuttavuus asiakasty�ss� onnistumisesta; asiakkaan kanssa arvioidut sek� muutoin vaikutuksista/hy�dyist� kertova tieto monipuolinen tieto lasten hyvinvoinnin kehittymisest�; aika ajoin sovitusti koottava moniammatillinen laadullinen tieto esimerkiksi huoliseulat, huomisbarometrin/alue- tai teemaseulan tuottama tieto, kouluterveyskyselyt yms., kvantitatiivinen tieto, joka n�kyy mm. toimintatilastoista tietojen tulkintaa laajassa moniammatillisessa dialogissa kokonaisarviointi suhteessa lastensuojelun perusteht�viin (lasten kasvuolot ja hyvinvointi, lastensuojelun asiakkaiden tuen toteutuvuus ja hyvinvoinnin kehitys), kokonaisarviointi suhteessa kunkin organisaation vuositavoitteisiin, strategisiin p��m��riin esimerkiksi kahden vuoden v�liajoin sek� visioihin esimerkiksi valtuustokausittain.

31. Lapsipolitiikan LapsiARVI (2) - kehitt�misryhm� Tavoitteena, ett� lasta ja nuorta koskeva hyvinvointitieto sek� tieto lasten ja nuorten hyvinvointia edist�m��n tarkoitetusta palveluj�rjestelm�n toimivuudesta ohjaa mahdollisimman hyvin lapsi (ml lastensuojelu)politiikan toteuttamista kunnassa. T�t� kunnan tuottamaa arviointitietoa voivat hy�dynt�� my�s valtion eri toimielimet; l��nihallitus peruspalvelujen arvioinnissa, Stakes, STM /OPM / VN kansallisella tasolla arvioidessaan lapsipolitiikan onnistumista. Ty�v�line kunnalle valtuustotason lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin LapsiARVI � suosituksen 2008, joka on erityisesti lasten ja nuorten v�est�ryhm�n hyvinvointipolitiikan onnistumisen arviointiin r��t�l�ity toimintamalli Kuntaliiton v.2006 uudistetusta ARVI �suosituksesta Suosituksen toteuttamisessa tarvittavia k�yt�nn�n ty�kaluja. Kansalliset sitoumukset yhteisist� perusty�v�lineist� � konsensusryhm� ja �foorumit > yhteiset linjaukset 25.10.2007 Kuntatalolla Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehitt�misohjelma 2006- 2008LapsiArvi �arviointij�rjestelm� lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiinSirkka Rousu & Tupu Holma