1 / 21

Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia

Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia. Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa. Esityksen rakenne. Tutkimusrahoituksesta Suomessa Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen.

morey
Télécharger la présentation

Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa

  2. Esityksen rakenne • Tutkimusrahoituksesta Suomessa • Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta • Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen

  3. Oma kokemus • Suomen valtiolle tehtyjä raportteja ja konsultointia: EMU-ryhmä, Kela, VVM, STM • Kansainväliset raportit: EU-tasoisia, Ruotsiin • Konsultointia ja koulutusta useiden maiden keskuspankeille • Pari yrityksille tehtyä markkinoiden kilpailuanalyysia • Kilpailuneuvoston jäsenyys n. 4,5 v.

  4. I. Tutkimusrahoituksesta Suomessa

  5. Pääpiirteet • Suomi panostaa paljon T&K –toimintaan • Yritysten rahoittamien T&K menojen osuus on kasvanut voimakkaasti • Korkeakoulujen satsaus myös kasvanut, mutta maltillisemmin • Muu julkisen sektorin rahoitus on reaalisesti polkenut paikallaan • Yliopistojen tutkimusrahoituksen suurin kasvu tullut Suomen Akatemiasta, myös mm. yrityksistä ja EU:sta saatu rahoitus on kasvanut

  6. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  7. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  8. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  9. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  10. II. Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoituksesta

  11. Jaottelu • Liiketaloustieteet • Laskentatoimi ja rahoitus • Markkinointi • Johtaminen/hallinto • Kansantaloustiede • Muut läheiset tieteenalat • Oikeustiede • Valtio-oppi • Psykologia • Erityistä sektoria koskevat alat (esim. metsäekonomia)

  12. Hyödyntäjät elinkeinoelämässa ja yhteiskunnassa • Yritykset • Järjestöt • Julkiset instituutiot hallinnon eri tasoilla • Euroopan Unioni • Valtiovalta • Maakunnat • Kunnat • Voi myös jaotella toimialoittain tai sektoreittain

  13. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus • Taloustieteiden yliopistollisen tutkimusrahoituksen kasvu ollut toiseksi nopeinta tällä pääalalla. • Taloustieteiden tutkimusrahoitus tulee suurimmilta osin julkisen sektorin lähteistä: • Tekes • Suomen Akatemia • Ministeriöt • Taloustieteissä yritysten rahoituksen osuus on varsin alhainen: • Alle 15 % kaikesta rahoituksesta • Suurin tällä pääalalla, mutta selvästi pienempi kuin luonnontieteissä ja tekniikassa

  14. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  15. Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso

  16. III. Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen

  17. Tutkimuksen rahoittaminen • Elinkeinoelämästä (ml. muu julkinen sektori) tuleva tutkimusrahoitus on tärkeässä asemassa • On yleensä ”vastikkeellista”, ts. teetetään tutkimuksia • Tarjoaa lisäresursseja yliopistojen laitoksille • Yhteistyötä tapahtuu monella tasolla opiskelijoiden opinnäytteistä eritasoisiin tutkimuksiin. • Toiminnan pelisäännöt ovat tärkeät. Erilaisia käytäntöjä: • Aikaisemmin henkilökohtainen konsultointi ym. • Nykyään yliopistoilla on olemassa selvät pelisäännöt

  18. Jos pelisäännöt ovat kunnossa, tulee yliopistolle lisää resursseja: • Tutkijoiden palkkauskulut ja muut kulut • Sopimuksien hinnoittelussa on mukana yleiskustannusten osuus, joka antaa resursseja yleiseen hallintoon ym. • Yliopistojen tulee olla systemaattisia ja joustavia esim. opettajien ja tutkijoiden työprofiilien määrittelyssä. • Nk. fullcosting –käytäntö esim. Britanniassa • Aktiivisen laitos- ja yliopistotason ilmapiirin luominen tärkeää. • Soveltava, yritysyhteistyöhön perustuva tutkimus on yksi osa akateemista tutkimustoimintaa • Myös perustutkimusta on oltava (uudet innovaatiot, metodit)

  19. Muu yksityinen rahoitus yliopistoille • Yliopistojen tutkijoiden tekemät keksinnöt ovat harvoin suuri rahoituksen lähde yliopistoille. • Maailmalla yliopistolla ja tutkijalla on yleensä sopimus merkittävien löydösten tuoton jaosta (usein 60-40). • Tutkijalla on velvoite ilmoittaa yliopistolle kaupallisesti mahdollisesti merkittävistä löydöksistä. • Alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat merkittävä rahoituksen lähde yliopistoille monissa maissa. • Usein vastikkeetonta rahoitusta => tärkeä joustavuuden ja liikkumavaran lähde yliopistolle

  20. Kansainvälinen kokemus osoittaa, että yritysten tutkimusrahoitus on yliopistojen resursseja täydentävää. • Yritysten rahoitus on lähes aina vastikkeellista. • Jos valtiolla on nk. ”matching funding” –malli, niin saattaa yrityksille tulla lisää kannusteita yleiseen tukemiseen.

  21. Koulutus • Yleisesti yliopistojen merkitys on suuri koulutetun työvoiman luomisessa. • Peruskoulutus ja tutkijakoulutus • Uusi tutkintorakenne (kandidaatti, maisteri, tohtori eli 3+2+3) • Täydennyskoulutus • Suomessa rooli vähäisempi kuin muissa maissa? • Merkitys kenties korostuu tulevaisuudessa? • Uusi tutkintorakenne • Opintojen nopeuttamisen tarve

More Related