Download
ilmastonmuutos ja terveys n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Ilmastonmuutos ja terveys PowerPoint Presentation
Download Presentation
Ilmastonmuutos ja terveys

Ilmastonmuutos ja terveys

206 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

Ilmastonmuutos ja terveys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Ilmastonmuutos ja terveys Jouni T. Tuomisto, akatemiatutkija Kansanterveyslaitos Kuopio

  2. Kiitokset • Juha Pekkanen • Matti Jantunen • Jouko Tuomisto • Mikko Pohjola

  3. Esityksestä • En käsittele lainkaan ilmastonmuutoksen arvioituja terveysvaikutuksia (tästä Juha Pekkanen katsaus kalvosarjana) • Koko esitys löytyy http://heande.pyrkilo.fi/

  4. Esityksen rakenne • Ilmastonmuutokset fysikaalinen perusta • Millaiseksi maailmamme muuttuu? • Mitä terveysvaikutuksia sillä on? • Koko maailma • Suomi • Stern 2006, IPCC 2007

  5. Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon! • … sen enempää kuin minkään muunkaan 5 miljoonan ihmisen joukon ilmastopolitiikka. • Kaikki yhdessä ne kuitenkin vaikuttavat… • … mutta tuskallisen hitaasti ja viiveellä. • Ilmasto muuttuu globaalisti • Suomen ilmastopoliittisilla – t.s. kasvihuonekaasupäästöjen (KhK) vähentämiskeinojen - valinnoilla ei ole erityistä vaikutusta Suomen ilmastoon.

  6. Suomen ilmastopolitiikka vaikuttaa • ulko ja sisäilman saasteisiin, • vesistöjen, elintarvikkeiden ja luonnon puhtauteen, • Väestön elämisen laatuun, hyvinvointiin ja terveyteen • …täällä Suomessa ja ilman viivettä • KhK päästöjen kannalta samanarvoisilla vaihtoehdoilla voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

  7. Kaupungin ilmastopolitiikka KhK-politiikka on ulkopuolelta annettu reunaehto Kaupunkirakenteen puitteissa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen” Kunkin osa-alueen erillinen optimointi johtaa ristiriitaisiin toimenpiteisiin. Kokonaisuuden optimointi edellyttää monitieteistä tutkimusta ja sektorirajat ylittävää kehittämistä

  8. Ilmastopolitiikka vaikuttaa • Liikenteeseen, liikenteen päästöihin ja hyöty- ja harrastusliikuntaan • Lämmön ja sähköntuotannon kustannuksiin ja päästöihin • Kaupungin ilman laatuun, … • Rakennusten varusteluun, väljyyteen, asumisen kustannuksiin, sisäilmanbiologiseen, kemialliseen ja fysikaalisen laatuun • Sosiaaliseen ja esteettiseen ympäristöön • Edellämainittujen tekijöiden kautta terveyteen ja toimintakykyyn • Vaikutukset voivat olla valitusta politiikasta riippuen hyödyllisiä tai haitallisia

  9. Urheiluhallit, ostos-, viihde- ja kulttuurikeskukset, (vapaa-ajan asunnot) WIN WIN Hyötyliikunta Lämmöneristys Yksityisautoliikenne Raideliikenne Tiivis yhdys- kuntarakenne + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + LOSE LOSE Hiilienergia Metsä hake-energia Huonelämpötilan alentaminen < 20 ºC Puun pienpoltto Ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten nelikenttä • Alustava arviointi erilaisten energia-, liikenne-, asunto-, sosiaali- ja kaavoituspolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksista • → paikallisiin kasvihuonekaasu-päästöihin ja • ↑ väestön tervey-teen ja hyvinvointiin. Etsitään WIN-WIN vaihtoehtoja, jotka sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, että edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Mutta huom! Vaihtoehdot eivät ole toisistaan riippumattomia vaan monin tavoin ja moneen suuntaan vuorovaikutteisia.

  10. Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Hyötyliikunta Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Suuremmat asunnot Kevyen liikenteen tieverkko Moderni IV-tekniikka Henkilöautoliikenne Lämmöneristys Haja-asutus Väljä yhdyskuntarakenne Raideliikenne Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pikkulapsille päiväkodit Lämpöpumput Ydinenergia Tiivis yhdys- + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Bussi liikenne kuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Maakaasuenergia Kuorma-autoliikenne Öljyenergia Huonelämpötila < 20 ºC Pakettiautoliikenne Alhaisempi ilmanvaihto Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Pienemmät asunnot WIN WIN ! Erilaiset politiikat ja vaihtoehdot voidaan sijoitella tähän nelikenttään Perheiden tukeminen LOSE LOSE

  11. Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Hyötyliikunta Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Suuremmat asunnot Kevyen liikenteen tieverkko Moderni IV-tekniikka Henkilöautoliikenne Lämmöneristys Haja-asutus Väljä yhdyskuntarakenne Raideliikenne Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pikkulapsille päiväkodit Lämpöpumput Ydinenergia Tiivis yhdys- + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Bussi liikenne kuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Maakaasuenergia Kuorma-autoliikenne Öljyenergia Huonelämpötila < 20 ºC Pakettiautoliikenne Alhaisempi ilmanvaihto Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Pienemmät asunnot WIN WIN ! Vaihtoehdot eivät suinkaan ole toisistaan riippumattomia, vaan eri tavoin, yksi- tai kaksisuuntaisesti toisiinsa kytkettyjä Perheiden tukeminen LOSE LOSE

  12. Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Hyötyliikunta Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Suuremmat asunnot Kevyen liikenteen tieverkko Moderni IV-tekniikka Henkilöautoliikenne Lämmöneristys Haja-asutus Väljä yhdyskuntarakenne Raideliikenne Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pikkulapsille päiväkodit Lämpöpumput Ydinenergia Tiivis yhdys- + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Bussi liikenne kuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Maakaasuenergia Kuorma-autoliikenne Öljyenergia Huonelämpötila < 20 ºC Pakettiautoliikenne Alhaisempi ilmanvaihto Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Pienemmät asunnot WIN WIN ! Tiivis yhdyskuntarakenne kytkeytyy toisiin vaihtoehtoihin esimerkiksi näin Perheiden tukeminen LOSE LOSE

  13. Hyötyliikunta Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Kevyen liikenteen tieverkko Henkilöautoliikenne Haja-asutus Väljä yhdyskuntarakenne Raideliikenne Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämpöpumput Ydinenergia Tiivis yhdys- + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Bussi liikenne kuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Maakaasuenergia Kuorma-autoliikenne Öljyenergia Pakettiautoliikenne Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) WIN WIN ! Suuremmat asunnot Perheiden tukeminen Moderni IV-tekniikka Lämmöneristys Pikkulapsille päiväkodit LOSE LOSE Huonelämpötila < 20 ºC Väljä yhdyskuntarakenne taas johtaa toisenlaiseen kytkentäverkkoon Vähempi ilmanvaihto Pienemmät asunnot

  14. Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Henkilöautoliikenne Haja-asutus Väljä yhdyskuntarakenne Raideliikenne Tiivis yhdys- + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Bussi liikenne kuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) WIN WIN ! Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Suuremmat asunnot Perheiden tukeminen Vaihtoehdoista muutamat ovat toteutettavissa jokseenkin itsenäisesti, muista riippumatta Moderni IV-tekniikka Lämmöneristys Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pikkulapsille päiväkodit Lämpöpumput Ydinenergia Metsähake-energia Maakaasuenergia LOSE LOSE Öljyenergia Huonelämpötila < 20 ºC Vähempi ilmanvaihto Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Pienemmät asunnot

  15. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset – katsaus Juha Pekkanen, prof Kansanterveyslaitos Kuopion yliopisto

  16. Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä ilmasto.org 2

  17. Kasvihuonekaasujen vaikutukset (%) ja viipymät ilmakehässä Yhdiste pitoisuus vaikutus viipymäaika ilmakehässä ilmastonmuu- ilmakehässä (ppm) tokseen (%) CO2 358 45-55 16 v CFC 0,0003 20-30 8-400 v CH4 1,72 10-20 10 v N2O 0,31 5-10 170 v tropsf. O3 0,02 5-10 1 pv muut 2-5

  18. Hiilidioksidin pitoisuus viimeisen 10.000 v aikana (jäätikkö mittaukset ja punaisella ilmamittaukset) IPCC 2007

  19. Suomen energiantuotanto (1000 toe) Maakaasu Öljy Hiili

  20. Hiilidioksidipäästöt Suomessa teollisuuden prosessit 4 % jätehuolto 4 % maatalous 9 % • liikenne 17 % • yksityisautoilu • teollisuuden ja kaupan kuljetukset • julkinen liikenne • energiantuotanto 66 % • teollisuuteen • kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja • lämmitykseen • palvelusektorille ilmasto.org Lähde: Tilastokeskus 2003 13

  21. IPCC 2007

  22. IPCC 2007

  23. Kasvihuonekaasujen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä • Väestön kasvu • Talouden kehitys • Energian kulutus ja tuotantotavat • Päästöjen rajoitustekniikat • Maankäytön muutokset • Maanviljelyn päästöjen muodostuminen • Moninaiset takaisinkytkennät

  24. Välijohtopäätös • Onko lämpenemistä tapahtunut? • Fysikaaliset perustelut vakuuttavat • Hyvä näyttö myös ’tilastollisesti’ (lämpötilan nousu, muutokset biosysteemeissä) • Ihmisen toiminnalla merkittävä osuus lämpenemisessä • Muutoksen nopeus isoin ongelma • Tulevan ennustaminen silti epävarmaa

  25. IPCC 2007: Muutokset eri skenaarioissa Meriveden nousu 2090-l. 0.23-0.51 m 0.21-0.48 m 0.18-0.38 m

  26. Lämpötilan muutos 2020-l. verrattuna aikaan 1980-1999. A1B skenaario 1.5-2o IPCC 2007

  27. Lämpötilan muutos 2090-l. verrattuna aikaan 1980-1999 . A1B skenaario 3.5-4o IPCC 2007

  28. Muutos talven sateisuudessa 2090-l. verrattuna 1980-1999. A1B skenaario Yli 20% IPCC 2007

  29. Sääilmiöiden muutoksen todennäköisyys (IPCC 2007)

  30. Muut keskeiset terveysvaikutukset • Jäätiköiden sulaminen (tulvat, vesihuolto) • Viljasatojen heikentyminen (erit. Afrikka) • Meren happamoituminen (kalansaaliit) • Pakolaisuus, aliravitsemus (!!) • Biodiversiteetti • Tartuntataudit

  31. Elintarviketuotanto • Kuivuuden aiheuttama sadon väheneminen • Kasvuolosuhteiden siirtyminen eri paikkaan • Suurin ongelma alueellisesti (esim. Sahelin alue, pääosin kärsivät kehitysmaat) • Seuraus pakolaisuus, siirtolaisuus, epäsuorat terveysvaikutukset, sodat ja rauhattomuus

  32. Muutokset viljantuotannossa - 3°C nousu (3 eri ilmastomallin mukaan) Koko maapallo Kehitty-neet maat Kehitys-maat Stern 2006

  33. Satoisuuden muutokset v. 2080(EC/JRC 2007)

  34. Lisäväestö (miljoonia), joka altiina rannikon myrskytulville Maapallon lämpötilan nousu (oC) Stern 2006

  35. Tartuntatautien lisääntyminen • Pääasiassa vektoritautien lisääntyminen, kun olosuhteet muuttuvat edullisemmiksi vektorille (esim. malariahyttysen levinneisyys) • Jossain määrin lämpenemisen aiheuttama suora vaikutus (esim. koleravibrion säilyminen rehevöityneissä lämpimissä vesissä)

  36. Odottamattomat isot muutokset (IPCC 2007) Golf virta -heikkenee (todennäköisyys >90%) -lämpötila silti nousee Euroopassa -Golf virran kulku ei todennäköisesti (<10%) koe rajua muutosta Napajäätiköiden romahdus -ei pystytä arvioimaan todennäköisyyttä

  37. WHO arvio nykyisistä terveysvaikutuksista • Nykyään vuosittain 150.000 kuolemaa • -pääosin ripuli, malaria, aliravitsemus • Yhden asteen lämpötilan nousu esiteollisista ajoista nostaisi määrän 300.000 kuolemaan • Suurempi nousu lisää määrää hyvin nopeasti • -3 oC nousu aiheuttanee 1-3 miljoonaa lisäkuolemaa aliravitsemukseen

  38. WHO arvio lisäkuolemista (miljoonaa ihmistä kohti) v. 2000 Stern 2006

  39. Välittömiä terveysvaikutuksia Suomessa • -pienhiukkasten terveysvaikutukset • -kylmä/kuuma ilma ja kuolleisuus • -malaria takaisin Suomeen -tuskin • -punkkitaudit?

  40. Fossiiliset polttoaineet ja terveys • Pienhiukkaspäästöt • -N. 1300 kuolemaa/v. Suomessa • -hillitsevä vaikutus kasvihuoneilmiöön • Hiilidioksidipäästöt • -kasvihuoneilmiö • Biopolttoaineet • -poltettava puhtaasti

  41. Kuolleisuus Pariisi kesä 2003 ja1999-2002

  42. Kokonaiskuolleisuus Lämpötila (oC)

  43. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Lämpötila (oC)

  44. Hengityselinsairauskuolleisuus Lämpötila (oC)

  45. Kuolemien lukumäärät eri lämpötilaluokissa (Helsinki)

  46. Malaria Suomessa • Endeeminen 1700-1800-l., n. 100 kuolemaa/v. • Talvehtiminen karjasuojissa • Hävisi 1930-l. koko Euroopasta • Sotavuosina 2000 tapauksen epidemia, tartunta hyttysiin etelästä tulleilta sotilailta • Nykyiset olosuhteet eivät suosi malariaa, mutta riski hyttysten välittämien infektiotautien lisääntymiseen on olemassa

  47. Punkkien välittämät taudit • Lymen borrelioosi • n. 20%:lla punkeista • Puutiaisaivokuume • <1%:lla punkeista • Tularemia eli jänisrutto • <0.1%:lla punkeista • Ehrlichioosi • n. 4% punkeista

  48. Lymen borrelioosi • ‘Löydetty’ 1970-l. • n. 20%:lla punkeista • Yleensä lievä taudinkuva: ‘flunssa’, iho • Borrelian levitessä: nivelet, aivokalvot, sydän • Bakteeri: antibioottihoito • Ei rokotetta • 1995-1999: 439 tapausta/v • 2000-2004: 872 tapausta/v

  49. Puutiaisaivokuume(ent. Kumlingen tauti) • <1%:lla punkeista + hyttyset • lähinnä Lounais-Suomi • ‘Flunssa’, 3vko kuluttua aivokuume • Virus: ei hoitoa, rokote on • n. 20 tapausta/v. Suomessa • 1/3 jää myöhäisoireita, 1-2%:lle halvaus

  50. Puutiaisaivokuumeen esiintyminenpunainen=korkea riskioranssi = matala riski