Yleisen oikeustieteen suppea kurssi 2005 Luentosarja 1900-luvun oikeusteoriaa

1. Yleisen oikeustieteen suppea kurssi 2005Luentosarja 1900-luvun oikeusteoriaa Realistinen n�k�kulma oikeuteen - Alf Ross 4.5.2005 Kaj-Henrik Impola

2. Alf Ross 1899-1979

3. Alf Niels Christian Ross - biografia oikeustieteellinen perustutkinto K��penhaminassa 1922 opintoja ulkomailla, mm. Hans Kelsenin johdolla Wieniss� Theorie der Rechtsquellen 1926, tarkoitettu v�it�skirjaksi filosofian opinnot Uppsalassa filosofian tohtori Uppsalassa 1929

4. biografia - jatkuu Kritik der sogenannten praktischen Erkenntnis 1933 Virkelighed og Gyldighed i Retsl�ren 1934 oikeustieteen tohtori K��penhaminan yliopistossa 1934 kansainv�lisen oikeuden ja yleisen oikeustieteen professori K��penhaminan yliopistossa 1938 valtios��nt�oikeuden professori 1958

5. biografia - jatkuu Towards a Realistic Jurisprudence 1946 Om Ret og Retf�rdighet 1953 Directives and Norms 1968 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen j�sen 1958

6. Rossin oikeusteorian kolme vaihetta Varhaisin oikeuspositivistinen vaihe Keskimm�inen realistinen vaihe My�hempi loogis-empiristinen vaihe

7. Rossin kaksi perusoletusta: Oikeusfilosofinen perusoletus: voimassa oleva oikeus on tehokasta. Tietoteoreettinen perusoletus: tieteellinen oikeustiede tuottaa tosia tai ep�tosia v�itelauseita. Oikeustieteen lauseilla on siis totuusarvo.

8. Kaksi kysymyst�, jotka askarruttivat Rossia: Tieteen ja metafysiikan v�linen rajank�ynti. Tieteellisen juridiikan mallin rakentaminen.

9. Tieteen ja metafysiikan rajank�ynti yhdisti Rossin tietoteoreettisia esikuvia, Uppsalan koulua (skandinaavista realismia) ja loogista positivismia

10. Mit� on metafysiikka? todellisuuden luonteen, olemuksen ja rakenteen filosofinen tarkastelu kreikan sanoista t� met� t� physik� (�fysiikan j�lkeen tulevat kirjat�) Andronikos Rhodoslainen j�rjesti Aristoteleen kirjoitukset niin, ett� olevaista koskevan tiedon perusteita ja syit� k�sittelev�t kirjat tulivat Physik�-teoksen j�lkeen. Kuvaa sellaisen todellisuuden alueen tarkastelua, joka on tieteen ulottumattomissa.

11. 1. Rossin realistinen keskivaihe Kritik der sogenannten praktischen Erkenntnis 1933 Virkelighed og Gyldighed i Retsl�ren 1934 Towards a Realistic Jurisprudence 1946

12. Skandinaavinen realismi =Uppsalan koulu + Alf Ross

13. Axel H�gerstr�m (1868-1939) moraali- ja oikeusfilosofi arvojen yhteydess� ei voida puhua olemassa olosta arvoarvostelmilla ei ole totuusarvoa arvot ovat subjektiivisia tunteita tunteet eiv�t ole tosiasioita

14. Skandinaavinen realismi: tieteellinen juridiikka metafyysisen juridiikan sijaan oikeudellisten k�sitteiden taustalla vaikuttavat psykologiset prosessit ja mentaaliset tilat oikeuden tarkastelu yhteiskunnallisessa kontekstissa

15. Rossin keskivaiheen k�sitys oikeusj�rjestyksest� Perinteisen oikeustieteen ristiriitaisuus Rossin ratkaisu ristiriitaisuuden ongelmaan Sitovuuselementin uudelleentulkinta: oikeusj�rjestys rationalisaationa

16. Perinteisen oikeustieteen ristiriitaisuus a)oikeusj�rjestyksen todellisuuselementti: voimassaolo, havaittavuus, kuuluminen tosiasioiden maailmaan b) oikeusj�rjestyksen sitovuuselementti: sitovuus, kuuluminen arvojen maailmaan c) elementtien vuorovaikutus: pakko, joka perustuu voimassaolevaan oikeuteen (todellisuuselementti) on oikeustieteen mukaan p�tev�� pakkoa (sitovuuselementti).

17. Ross: Reaalimaailman ilmi�t on pidett�v� erill��n arvoista ja normeista. Niiden v�lill� ei voi olla mit��n vuorovaikutusta. Oikeustiede on ristiriitaista, koska se tarkastelee oikeutta sek� olemisena ett� pit�misen�. T�m� on erityisesti oikeuspositivismin ongelma.

18. Rossin ehdotus ongelman ratkaisemiseksi Oikeudellisen k�sitteen tarkoite (konnotaatio, merkitys, se mihin k�site viittaa) on jokin mentaalinen tila, asenne tms. Oikeustieteen on tulkittava sitovuuselementti uudelleen niin, ett� se vastaa oikeuden taustalla vaikuttavia mentaalisia tiloja

19. Oikeusj�rjestys rationalisaationa Ihmismielell� on taipumus rationalisoida mentaalisia kokemuksiaan esitt�m�ll� ne arvostelmina (v�itelauseina). Ongelma: ihmismieli pyrkii rationalisoimaan mentaalisia aktejaan my�s silloin, kun niiden kohteena eiv�t ole reaaliset objektit. Ilmaisu ei ole arvostelma (v�itelause), koska sill� ei ole totuusarvoa. Seurauksena on rationalisaatio.

20. Rationaalisaatio ilmenee: K�sittein�, jotka eiv�t viittaa mihink��n todellisuuden objektiin. Ilmauksina, jotka ik��n kuin esitt�v�t arvostelmia tai v�itelauseita, joilla on totuusarvo, olematta kuitenkaan sellaisia. Seurauksena on metafysiikkaa.

21. Oikeusj�rjestys k�ytt�ytymisasenteena Todellisuuselementti itsek�s k�ytt�ytymisasenne (sanktion pelko) Sitovuuselementti ep�itsek�s k�ytt�ytymisasenne (lainkunnioitus) Elementtien looginen k�ytt�ytymisasenteiden vuorovaikutus kausaalinen vuorovaikutussuhde