Kysely Pohjois-Pohjanmaan alueen Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmille kevät 2012

1. Kysely Pohjois-Pohjanmaan alueen Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmille kevät 2012 Toteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta / Maakunta Liikkeelle hanke Juha Laukka, projektipäällikkö Kyselyn pääasiallinen tavoite oli saada perustietoa ryhmien toiminnasta sekä toimia hyvänä keskustelun pohjana ryhmien kokouksissa. Kyselyssä ei ole pyritty tieteelliseen tarkkuuteen

2. N: 72kpl

3. Millä nimellä ryhmäänne kutsutaan N=70 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Hyvinvointityöryhmä (=johtoryhmä) Terveyden edistämistyöryhmä Kuusamon kaupungin hyvinvointityöryhmä HYTE-jory Ikääntyneiden hyvinvointi Monialainen hyvinvointityöryhmä (Hyve-ryhmä) Terve Pyhäntä Terve Kunta johtoryhmä Terve Pyhäntä Johtoryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden suunnittelu -työryhmä Terve Haapavesi Terve Pyhäntä TerveSiikalatva

4. Tehtävänimikkeenne N: 68 *Vapaa-ajanohjaaja *Kunnanjohtaja *Jäsen *Sairaanhoitaja, diabetes/ sydänhoitaja *Nuoriso- ja liikuntatoimesta vastaava *Työpaja-ohjaaja *Sivistystoimenjohtaja *Kehitysjohtaja *psyk.sh *Sihteeri *Henkilöstöjohtaja, ryhmän pj. ja siht. *Sosiaali- ja terveysjohtaja *Kehittämispäällikkö *Puheenjohtaja *Varhaiskasvatuksen johtaja *Tekninen johtaja *Hallintosihteeri *Liikunta- ja tapahtumavastaava HyTe ryhmän Pj *Osastonhoitaja *Terveydenhoitaja *Palveluesimies *Perusturvajohtaja *Nuoriso-ja raittiussihteeeri *Varhaiskasvatuspäällikkö *Projektipäällikkö *Rakennustarkastaja *Henkilöstö- ja talousjohtaja *Hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmän vastuuhenkilö ja sihteeri *Kuntatekniikan esimies *Fysioterapeutti *Alavieskalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen *Kirjastotoimenjohtaja *Seurakunnan kanttori *Projektikoordinaattori *Ravitsemuspäällikkö *pk reht/sivtj *Maanmittausteknikko *Ylivieskan kansalaisopiston apulaisrehtori *Varhaiskasvatuksen ohjaaja *Terveyspalvelupäällikkö *Sivistys- ja perusturvajohtaja *Liikuntasihteeri *Palotarkastaja *Työllistämisen palvelukeskuksen tiimivastaava *Hyvinvointivastaava

5. Onko ryhmän kokoonpano mielestänne N:70 Vajaana kokoonpanoa pitivät osa vastaajista seuraavista kunnista: Ii (1), Kuusamo (1), Merijärvi (1), Pudasjärvi (2), Ylivieska (1), Reisjärvi (2) ja Kalajoki (1) *Kaikki eivät osallistu ryhmän työskentelyyn *Ryhmää pitäisi täydentää ikä ihmisten edustajalla. *Meiltä puuttuu kokemuskäyttäjien ryhmä *Kaipaisin edustajan luottamusjohdosta, esim. kaupunginhallituksesta *Lastensuojelun työntekijä ei pääse mukaan *Kokoonpano painottuu pelkästään kulttuuri-ihmisiin. Täten esim. liikunnan merkitystä hyten:n edistäjänä ei haluta tunnustaa saatika ottaa ohjelmissa aidosti esille.

6. Jos ryhmä kaipaa mielestänne täydennystä niin ketä tarvitaan mukaan N: 31 *Liikuntatoimi *Kolmatta sektoria *Eläkeläisten ja nuorten oma jäsen *Sivistysjohtaja *Yksityisen sektorin edustusta *Toimiva edustaja Kalliosta.*Koulukuraattori voisi olla sopiva ryhmään. *Ainakin opetus- ja varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen ja teknisen toimen (yhdyskuntasuunnittelu) edustusta *Poliisia. *Seurakunta *Terveystoimen edustaja *Vanhus- ja nuorisoneuvostoilta *Lastensuojelu Terveydenhuoltopuolen osallistumattomuus kokouksiin suuri puute !!!

7. Onko ryhmällä riittävästi päätäntävaltaa N:70 Vastaajat kokivat kysymyksen kaksijakoisena; toisaalta tuntemus päätäntävallasta on olemassa ryhmän kokoonpanon vuoksi toisaalta viralliset päätökset tehdään hallintokunnissa Varsinaista päätäntävaltaa esimerkiksi budjetin suhteen ei ole, mutta ryhmä tekee esityksiä ja koska ryhmässä on keskeinen viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto, asiat menevät hyvin eteenpäin. Ryhmä toimii hallintokuntien yhteisinä asioita kokoavana valmistelevana elimenä. Päätökset tapahtuvat hallintokunnissa

8. Onko ryhmällä oma toimintabudjetti N:65 Oma toimintabudjetti löytyy seuraavista kunnista: Ii, Utajärvi, Nivala ja Reisjärvi Joka vuosi käytössä on myös erillinen 10 000 €:n ns. hyvinvointiraha. Se voi tuntua pieneltä mutta sillä on toteutettu mm. kuntosalien kalusteiden uusimista ja liikuntapaikkojen kunnostusta; tästä päättää vapaa-aikatoimikunta. Rahaa voi käyttää myös kulttuuritoimen kohteisiin. Hankaloittaa toiminnan suunnittelua ja järjestämistä, kun ei ole työryhmän alaista rahaa, jota voitaisiin käyttää toiminnan toteuttamiseen Budjetti on pieni. Pitäisi tehdä suuria asioita olemattomalla budjetilla. Ikävä kyllä mahdottomuus. Käytännössä vuodelle 2012 luvattu 1000 euron ilmoitusraha. Kunnanhallituksen "alla" pieni kokouskulujen korvaus määräraha.

9. Miten koette ryhmän toiminnan tärkeyden N:71 Pitkän aikavälin keskeinen vaikuttaja kuntalaisten hyvinvointiasioissa ja aktivoimisessa terveisiin elämäntapoihin. Tulee eri ikäryhmien ja muiden ryhmien näkemykset esille. Tämähän on uudenlaista toimintaa ja saattaa poikia hyviäkin asioita. Koordinoi kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, vastaa kunnan lakisääteisiin velvoitteisiin mm seuraamalla asukkaiden hyvinvointitietoja Asia sinällään äärimmäisen tärkeä, mutta nykyinen toiminta yhtä tyhjän kanssa. Kokonaisvaltainen toimintamalli väestön hyvinvoinnin tukemiseen on erittäin tärkeää, toivon jatkossa tämän työn laskevan sairaanhoitokuluja .

10. Onko ryhmä saanut mielestänne kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä asioita aikaiseksi/toteutetuksi Ei juurikaan vastaajia löytyy seuraavista kunnista: Ii, Lumijoki, Merijärvi, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Ylivieska, Kalajoki *Matalan kynnyksen toimintaa, Inbody mittaukset, tietoiskut, luennot, välineistöä, tempauksia yms. *Rantapolkua on ryhmän esityksen mukaisesti jatkettu, retkeilyreittiä paranneltu ja kirjastossa otettu käyttöön senioritiedotus *Työ alkuvaiheessaan, tehtävää olisi paljon, mutta aikaa vähän. Työaikaresurssia tätä työtä varten ei ole varattu lainkaan. *Kunnan valtuusto on hyväksynyt työryhmän esittämiä HYTE toimenpiteitä *Paikallislehdessä hyvinvointipalsta, jokainen hyte jäsen kirjoittaa vuorollaan *Koulukuraattori on saatu.

11. Onko liikuntatoimen edustaja edustettuna ryhmässä N:71 Liikuntatoimen edustajaa ei ole seuraavissa kunnissa: Merijärvi, Muhos, Oulainen, Raahe, Siikajoki, Vihanti ja Kalajoki *Kaupunginhallitus ei ole esittänyt *Ei varsinaisesti nimettynä, mutta kuitenkin aina kutsuttu kokouksiin paikalle *Liikuntatointa edustaa päävastuualueen esimies *Meidän kunnassamme ei ole puhtaasti liikuntatoimen henkilöä, mutta se olisi tarpeen *Sivistystoimenjohtajan kautta liikuntatoimen asiat. *Kunnassa ei ole liik.toimen edustajaa

12. Koetteko että ryhmä saa edistettyä kuntalaisten hyvinvointia poikkihallinnollisuuden näkökulmasta N:68 *Tällä sektorilla on työtä arjen yhteistyön kuntoon saamiseksi muutenkin kuin suunnitelmien tasolla. *Toimialojen yhteistyötä on tehostettava *Aikaa vaan ei ole kuin pakollisiin juttuihin. *Hyvin sillä budjetilla mikä on käytössä. *Konkreettisia toimenpiteitä ei ole tullut. *Keskustelu avaa uusia näkökulmia. *Aina voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Eli mielestäni joku voisi koordinoida ennaltaehkäisevää toimintaa. Voisi vaikka miettiä uudella virkanimikkeellä esim. hyvinvointikoordinaattori jonka tehtävänä on kartoittaa ja kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa. Hänellä tulisi olla myös mittareita toiminnan arviointiin.

13. Tehdäänkö kunnassa riittävästi poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvoinnin näkökulmasta N:65 *Pienellä paikkakunnalla on pakko tehdä poikkihallinnollisesti hyvin monenlaisia asioita. *Tiukka toimialakohtainen kehysbudjetointi aiheuttaa välillä hulluja tilanteita ja huonoja ratkaisuja. *Tehdään jonkin verran, mutta enemmänkin saisi tehdä, jolloin voitaisiin vaikuttaa aikaisemmin ja ennaltaehkäisevästi asioihin. *Jokaisella taholla on niin paljon tehtäviä että mielestäni yhteistyö on satunnaista. kaipaisin koko kaupunkia kattavaa suunniteltua ennaltaehkäisevää toimintaa. *Tätä ei ole ehkä vielä mielletty siten, että hyvinvointi- ja terveys-politiikka kuuluvat koko kuntaorganisaatiolle. Sektoriajattelua edelleen... *Liikunnan merkitystä ennaltaehkäisevänä välineenä ei haluta ymmärtää. Muut hallintokunnat ja etenkään Kallio ei näe yhteistyötä tarpeellisena. *Kunnanjohtaja pitäisi saada motivoitua tähän näkökulmaan paremmin.

14. Onko kunnassanne toimiva liikuntaneuvontajärjestelmä Vastaajien mielestä toimiva järjestelmä löytyy seuraavista kunnista: Ii, Kuusamo, Oulainen, Pudasjärvi, Raahe, Pyhäntä, Tyrnävä, Utajärvi, Alavieska, Nivala, Haapajärvi ja Reisjärvi *Toimintaa on jonkin verran, mutta kysyntää olisi paljon enemmän *Se on sinällään toimiva, mutta ei tavoita asiakkaita riittävästi. *Yhden viranhaltijan osa-aikainen työpanos ei ole tarpeeksi riittävän neuvontajärjestelmän ylläpitämiseen. Tarvitaan erityisliikunnanohjaaja *Liikuntakeskuksessa toimii liikuntaneuvonta, liikuntareseptit on tulossa käytäntöön. *Ehdottomasti tulisi luoda. kenelle liikuntareseptit muuten viedään. halpa ratkaisu mutta varmasti toteutuessaan tuo säästöjä ja hyvinvointia. *Liikuntasihteerillä kännykkä auki 24 tuntia/vrk. *Liikunta-asiat yhden toimijan ja kolmannen sektorin varassa *Meillä on liikuntasihteeri. *Kukaan ei ole lähtenyt luomaan sellaista

15. Mahdollisia esteitä urheiluseurojen mahdollisuuksille tarjota hyvinvointipalveluja kunnassanne N:69 Jokin muu vetäjäpula vähän väkeä samat toimijat periaattellista estettä lisätä tätä ei ole, rahan puute suurin este Seurat tekevät työtä lajirakkaudesta omaa lajia kohtaan

16. Millaisena näette urheiluseurojen mahdollisuudet tarjota hyvinvointipalveluja kunnassasi N:62 En kovin hyvänä. Talkoolaiset alkavat väsyä. Siksi kunnassa olisi ehdottomasti oltava palkattuna liikuntapuolen ihminen. Huono. Kohdistuu vain kilpaurheiluun ja vain kilpaurheiluun. Enemmän seurojen pitäisi järjestää kuntoilutapahtumia niin, että se olisi koko kansan seura Enemmän pitäisi suunnata tavallisille ihmisille eikä vain kilpaurheiluun Puutteelliset henkilöstöresurssien vähyyden vuoksi. Samat toimijat väsyvät. Liian pieniä yksiköitä. Yhdistämistä pitäisi harkita. Pienen kunnan urheiluseuroissa toiminta muutamien aktiivitoimijoiden vastuulla, lisää haasteellisuutta Aika huonot. Toimivat jäsenet "ylityöllistettyjä". Seuroilla ei ole juuri kuntourheilutoimintaa, keskittyvät kilpaurheiluun. Mikäli hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan terveysliikuntaa, ennaltaehkäisevää toimintaa jne., niin heikkoina. Tosiasia on, että seurat keskittyvät "perustehtäväänsä" ja toimintaa vetävät vapaaehtoiset lajirakkaudesta. Ei niiltä irtoa resursseja hyvinvointipalveluihin ellei ole palkattua henkilöstöä.

17. Tulevaisuudessa välttämätön ottaa seurat muuhunkin toimintaan mukaan kun pelkästään kilpaurheiluun Urheiluseurat ovat hyvinvointipalvelujen tarjoajina avainasemassa, joten yhteistyö/osallistuminen HYTE-työryhmiin tärkeä. Kolmannen sektorin toimijoita löytyy ja fasiliteetit kohtuulliset. Oiva mahdollisuus yhdessä kaupunkiorganisaation kanssa räätälöitynä. Urheiluseurat tai myös muut yhdistykset, esim. kyläyhdistykset voisivat tarjota liikuntaneuvontaa ja -ohjausta sekä tavoitteellista ja ohjattua lähiliikuntaa. Tarvitaan ammattitaitoisia ohjaajia, jotka voivat tarjota luotettavaa ja laadukasta ohjausta. Ehkä tiedostusta ja "mainontaa" enemmän, niin käyttäjiä saataisiin vielä enemmän aktivoitua mukaan toimintaan. Urheiluseuroissa on potenttilaalia järjestää liikuntaa ja ohjausta eri muodoissa, kuntien toiminta-avustukset eivät riitä urheiluseuroille palvelujen järjestämiseen, pitäisi olla ostopalveluna. Hyvät jos vain toimintastrategiaan tämä laitetaan. Organisaatiot ovat kunnossa. Ohjaajia vain puuttuu. Hyvät mahdollisuudet; toimintainfraa tukevat olosuhteet hyvät esim. pallokentät, yleisurheilukentät, hiihtoreitistöt, jäähalli jne. Paljolti riippuu niiden vetäjien aktiivisuudesta. Tässä niiden rinnalla on erittäin tärkeää kyläyhdistysten toiminta, osalla niistä on liikunta ja hyvinvointi keskeinen asia, kaikille ikäryhmille. Melkeinpä pidän tätä ns. massaliikunnan kannalta tärkeämpänä kuin urheiluseuratoimintaa, jossa usein painotetaan kilpaurheilua. Kunta ostaa kaikki liikuntatoimen palvelut paikalliselta urheiluseuralta. (Alavieska)

18. Koetteko tarpeelliseksi yhteistä palaveria työryhmän ja paikallisten urheiluseurojen kanssa *Ei vain urheiluseurojen, vaan myös muiden järjestöjen kanssa *Liikuntasihteeri välittää tietoa. *Kuusamossa toimii jo seurafoorumi, jonka asialistalle asia voidaan ottaa esille. *Hyvinvoinnin edistäminen on todella laaja asia - se ei ole pelkkää liikuntaa - pitää muistaa myös kulttuuri, jne... Liikuntatoimen ja heidän edustajiensa tehtävä on pitää yhteyttä liikuntapuolen sidosryhmiin ja käydä siellä hyte- keskusteluja. *Yhteispalaveri varmaan antaisi jotakin uutta kehiteltävää. *Vuosittain kutsutaan kokoon järjestöt ja seurat, urheiluseurat eivät ole olleet aktiivisia *Varmaankin tullaa kutsumaan työryhmän kokouksiin. Kylläkin kunnan liikuntatoimi ja urheiluseurat ovat palaveranneet.

19. Miten liikunta voisi olla hyvä työkalu hyvinvoinnin edistämisessä kunnassanne? N: 43 Liikunta on yksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukipilareista. Se on edullinen ja kaikkien saavutettavissa oleva ja monimuotoinen työkalu, jota voi käyttää yksilönä tai ryhmässä. Lisäksi jo pieni liikunta-annoksen lisäys näkyy omassa hyvinvoinnissa, eli on myös hyvin palkitsevaa. Tarvitaan kyläliikuttajia, liikuntakummeja, ohjaajia, vertaisia, jotka saavat aikaan liikuntavallankumouksen kunnassa ja sitä kautta vaikutus esim. sairastavuudessa tulee näkymään positiivisesti Toivoisin sitä, että perheiden yhteiseen liikkumiseen ja sen lisäämiseen kiinnitettäisiin huomiota ja mietittäisiin keinoja lisätä sitä - parannettaisiin samalla perheyhteyttä ja perheen sisäisiä suhteita. Työttömille pitäisi keksiä jotakin kiinnostavaa liikuntaa. Ilmaisia uimahallilippuja tai muuta sellaista. Liikunta edesauttaa työssä jaksamista sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Urheiluseuratoiminta luo myös yhteisöllisyyttä ja estää nuorten syrjäytymistä. Kuntalaisille tuli tarjota edullisia harrastusmahdollisuuksia, jotta liikunnanharrastaminen olisi mahdollista myös vähävaraisille. Päivähoidossa pyrimme järjestämään mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja se on yksi meidän painopistealueistamme.

20. Hyvien olosuhteiden ylläpitäminen ja tarjoaminen kuntalaisille erilaisiin liikunnan muotoihin Yhteiset liikuntatempaukset lisäisivät sos.kanssakäymistä. Tarjoamalla monipuolisemmin liikuntamahdollisuuksia ei aktiivisille liikkujille/urheilijoille Kouluihin lapsille ja nuorille LIIKUNTAKOTILÄKSYT. Olen vuosikymmeniä ihmetellyt, mikseivät jumppamaikat voi antaa kotiläksyjä, kun kaikki muut opettajat voivat. Kuitenkin koko ajan on nähtävissä lasten ylipainon lisääntyminen ja koululaisten kunnon heikkeneminen. Tarjoamalla pienestä pitäen myös sellaisten perheiden lapsille, joita perheen taholta ei jakseta ohjata liikunnan pariin. Näissä perheissä hyvinvointia ei välttämättä tueta muillakaan keinoilla. "Kaikki pelaa!- ideologialla myös lahjattomille kokea iloa ja onnistumista tartuttamalla se elämään mukaan.

21. Oletteko kuullut Maakunta Liikkeelle hankkeesta *Olen saattanut kuulla mutta ei ole jäänyt erityisemmin mieleen *Olemme mukana ja oma kampanjamme on "Kuluje Ölövinä Pökisä" *Olen kokenut esim. inbody- mittaukset oivana aloituksena liikuntaneuvontaan. Mainio hanke jonka toteuttamiseksi tarvitsisin vielä enemmän aikaresursseja. *Olen itsekin mukana inbodyasioissa *MM. inbody mittaukset käytössä kuntalaisille ja henkilökohtainen liikunnan ohjaus *Hanke kouluttaa, kehittää ja testaa. On ollut mukana meidän kunnankin liikuntatoimen kanssa

22. Vapaa sana Terveysliikunta tulee ottaa yhdeksi painopistealueeksi kaikkien kuntien strategioihin. HYTE työryhmät tarvitsevat alueellista yhdyshenkilöä, joka johdonmukaisesti seuraa ja aktivoi työryhmien työtä

23. Yhteenvetoa • Kyselyn perusteella voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä: • Toiminta koetaan tärkeäksi • Ryhmien kokoonpanoissa poikkihallinnollisuus ja henkilöiden laaja-alaisuus koetaan vahvuudeksi • Päätäntävalta koetaan riittäväksi juuri henkilöiden asemien vuoksi • Viralliset isommat päätökset menevät ryhmien esityksinä omille hallintokunnille ja aina luottamusjohdolle asti • Toiminta on useissa kunnissa aluillaan ja toiminnan koordinointiin voisi olla hyvä paneutua • Liikuntatoimen edustus tulisi saada mukaan kaikissa kunnissa • Liikuntaneuvonnan selkeyttäminen ja ottaminen mukaan kunnan hyvinvointityöhön on hyvä jatkotyöstön aihe • Urheiluseurayhteistyössä / kolmannen sektorin toimissa ei lähtökohtaisesti nähdä esteitä • Palkatun ja ammattitaitoisen henkilöstön vähäinen määrä yhdistyksissä koetaan suurimmaksi esteeksi tuottaa hyvinvointipalveluita • Osalla kunnista ei tehdä ostopalvelusopimuksia urheiluseurojen kanssa. • Merkillepantavaa oli että liikuntapaikkojen määrän ja saatavuuden osalta ei nähty esteitä toiminnalle • Seurojen oma päätehtävä sekä vetäjien vähyys nähtiin myös mahdollisena esteenä hyvinvointipalvelujen tuottamiseen yhdistyksissä. • Kokonaisuutena rohkeana yhteenvetona voisi sanoa että työryhmien toiminta halutessaan tarjoaa erinomaisen työkalun kuntatasolle. • Yhteinen koko alueen työryhmien toimintaa tukeva toiminta voisi olla perusteltua. HYTE- koordinaattorin tehtäville voisi olla tilausta