1 / 31

Suomalainen yhteiskunta

Luentosarja 9.1.

milos
Télécharger la présentation

Suomalainen yhteiskunta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Suomalainen yhteiskunta Harri Melin Sosiologian laitos Turun yliopisto

    2. Luentosarja 9.1. 2.4. Luennot keskiviikkoisin klo 16.30 19.00 Kertauskuulustelu keskiviikkona 12.3. klo 16.30 18.00 Uusintakuulustelu ke 26.3. klo 16.30 18.00

    3. Luentokerrat 9.1. Johdanto 16.1. EI LUENTOA 23.1. Modernin Suomen synty (1809 - ) 30.1. Itseninen tasavalta (1917 - ) 6.2. Toinen tasavalta (1945 -) 13.2. Suomi globalisoituvassa maailmassa 20.2. Mik mritt muutosta: talous, politiikka vai kulttuuri? 27.2. EI LUENTOA (tenttiviikko) 5.3. Miten Suomi oikein on muuttunut? 12.3. tentti 26.3. tentti

    4. Luennon sislt 1. Johdanto 2. Modernin Suomen synty (1809 - ) 3. Itseninen tasavalta (1917 - ) 4. Toinen tasavalta (1945 -) 5. Suomi globalisoituvassa maailma (1985 -) 6. Talous, politiikka, kulttuuri mik mritt muutoksen suunnan? 7. Mit on yhteiskunnallinen muutos?

    5. Sosiologinen yleisesitys suomalaisesta yhteiskunnasta Osa sosiologian perusopintoja Luentoon yhdistyy kirjatentti (2 tai 3 kirjaa) Keskiss yhteiskunnallisen muutoksen moniulotteinen tarkastelu Ei vain yhteiskuntaoppia, vaan yhteiskunnallisten ilmiiden ksitteellistmist ja analyysia Tarkastelun keskiss talous, politiikka, sosiaali-rakenne ja kulttuuri

    6. Mik on yhteiskunta? Giddensin mukaan rakenteet koostuvat snnist ja resursseista. Snnill tarkoitetaan tss jo ennakkoon tunnettuja ksityksi oikeasta toiminnasta. Resurssit taas viittaavat niihin vlineisiin (esimerkiksi raha, yritys, ammattiliitto jne.), joita toimijat voivat kytt hyvkseen toiminnassa. (ks. esim. Giddens: Sociology, Polity 2001)

    7. Yhteiskuntaa mritt: 1. Tietty alue 2. Oma kokonaiskulttuuri 3. Vest 4. Talous 5. Sosiaalirakenne 6. Sosiaaliset instituutiot

    8. Yhteiskuntaa pitvt koossa Yhdess jaetut 1. Ideat : uskomukset ja mrittelyt 2. Snnt: arvot ja normit 3. Toiminta: sosiaaliset organisaatiot 4. Intressit: mahdollisuudet ja pmrt

    9. Yhteiskuntatyypit Maatalousyhteiskunta Teollisuusyhteiskunta Palveluyhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoyhteiskunta Periodisointi perustuu hallitsevaan tuotannonalaan ja tyllisyyteen

    10. Moderni yhteiskunta Teollistuminen Kaupungistuminen Yksilllistyminen Jatkuva talouskasvu Markkinatalous Tuotantosuhteisiin perustuva sosiaalirakenne

    11. Klassikot ja moderni yhteiskunta Marx: Kapitalismi, palkkatysuhde, vieraantuminen Durkheim: Sosiaaliset tosiasiat, mekaanisesta orgaaniseen solidaarisuuteen Weber: Rationalisoituminen (markkina-kyttytyminen, oikeus sosiaalinen toiminta)

    12. Modernin projekti Tieteeseen ja teknologiaan nojautuva talouskasvun ja ihmisten hyvinvoinnin kasvun aikakausi Modernille on ominaista edistysusko, usko siihen ett tieteen avulla pystytn ratkaisemaan kaikki ongelmat. Modernin lupaus ei ole tyttynyt.

    13. Modernin aikakauden haasteet Vieraantuminen: juurettomuus, vaikutusmahdollisuuksien puute Yksilllisyyden murentuminen: massa-yhteiskunta, identiteettiongelmat Eriarvoisten riippuvuuksien kasvu: rikas pohjoinen vs. kyh etel, Sota: jatkuvasti lsn Ekologiset uhat: kasvun rajat, ilmasto

    14. Periodisoinnin ongelmia Periodisointi = jaksottaminen, pyrkimys kiteytt historiaa vaiheisiin Kyse on aikakausien nimemisest Miten periodit mritelln, mit luetaan mukaan, mik jtetn pois? Trke tiet kuka periodisoi ja mill kriteereill Kyse on vallankytst

    15. - Modernin Suomen synty (1809 - ) vai Autonomian aika vai Keisarin aika? - Itseninen tasavalta (1917 - ) vai ensimminen tasavalta vai Suojeluskuntien Suomi? - Toinen tasavalta (1945 -) vai Kekkosen aika vai Rakennemuutoksen Suomi? - Suomi ja globalisoituva maailma (1985 -) vai Integraation aika vai ?

    16. Heikki Waris: Muuttuva suomalainen yhteiskunta syntyi 1901, kuoli 1989 Suomalaisen sosiaalipolitiikan suunnannyttj Vitskirja: Tylisyhteiskunnan syntyminen Helsingin pitknsillan pohjoispuolelle 1932 - 1934 Muuttuva suomalainen yhteiskunta: luentosarja Helsingin yliopistossa kevll 1967, jonka pohjalta saman niminen kirja

    17. Kirjan teemat: Muutoksen moni-ilmeinen analyysi Yhteiskunta 100 vuotta ja 50 vuotta sitten Yhteiskuntaryhmt ja kerrostumat Maaseutu kaupunki Elintaso Tyaika vapaa-aika Perhe Jrjestelm Kirkko Sosiaalipolitiikka Muuttuvan yhteiskunnan kokonaisuus

    18. Wariksen Suomi Koneistuva yhteiskunta Vaurastuva yhteiskunta Kaupunkimaistuva yhteiskunta Vapaa-ajan yhteiskunta Sosiaalipoliittinen yhteiskunta Kansainvlistyv yhteiskunta (Waris s. 153)

    19. Keskiss muutos Yhteiskunnallisen muutoksen tutkimus on yksi sosiologian keskeisi tutkimuskohteita Endogeeninen vs. eksogeeninen muutos Muutoksella on aina tekijns, muutoksessa on monesti kyse intressien ajamisesta Sattumalla on aina sijansa Lopputulos ei vlttmtt vastaa kenenkn toiveita

    20. Kirjallisuutta Timo Toivonen: Rakennemuutos 1930-1985. TuKK 1985. Elina Saksala (toim.) Muutoksen sosiologia. Yle 1998 Raimo Blom (toim.): Mik Suomessa muuttui. Gaudeamus 1999. Harri Melin ja Jouko Nikula (toim.): Yhteiskunnallinen muutos. Vastapaino 2004. Juho Saari (toim.) Historiallinen knne. Gaudeamus 2006. Peter von Bagh: Sininen laulu. Itsenisen Suomen taiteiden tarina. WSOY 2007.

    21. Historiallinen knne Historiallisen otteen nousu sosiaalitieteiss Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lisntyminen historiassa Historiassa knne kohti teoriaa ja sosiologiassa knne kohti historiaa Nykyisyyden ymmrtminen edellytt pitkn aikavlin kehityskulkujen tuntemista

    22. Eric Hobsbawm: rimmisyyksien aika Lyhyt 1900-luku (1914-1991) Tutkimus muutoksesta: 1) Eurokeskeisyyden vhentyminen 2) kohti yhteist maailmankyl, toiminta-yksikkn on koko maailma 3) vanhojen vuorovaikutuskytntjen katkeaminen, sukupolvien perint haurastuu

    23. 1900-luku Isaiah Berlin (filosofi): Olen elnyt melkein koko 1900-luvun ja listtkn, elnyt ilman suuria henkilkohtaisia krsimyksi. Muistan sen ainoastaan lnsimaiden historian kauhistuttavimpana vuosisatana. Yehudi Menuhin (viulisti): Jos minun olisi lyhyesti luonnehdittava 1900-lukua, sanoisin, ett se hertti ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimmat toiveet ja murskasi kaikki illuusiot ja ihanteet.

    24. Ristiriitojen vuosisata 1900-lukua leimasivat suuret toiveet (rauha,tasa-arvo,talouskasvu, sivistys) Monissa toiveissa petyttiin Moni asia muuttui parempaan suuntaan Keskiniset riippuvuudet lisntyivt Vuosisadan lopussa havahduttiin kasvun rajoihin

    25. Konkurssien vuosisata rauha jatkuvat sodat uskontojen rinnakkaiselo kohti uskonsotia jatkuva talouskasvu lamasta toiseen yhteiskunnallinen edistys (tasa-arvo) eriarvoisuuden kasvu sosialismi

    26. Kasvun vuosisata Valtaisa vestn kasvu ja elinin kasvu Nopea talouskasvu Tieteen ja teknologian huima kasvu tieteen kytnnllisen hydyntmisen kasvu Vuorovaikutuksen kasvu (puhelin, radio, tv, matkustaminen)

    27. Immanuel Wallerstein Amerikkalainen sosiologi, synt. 1930 Tutkinut laajasti maailmantaloutta ja kehitysmaita, erityisesti Afrikkaa Nostanut esiin pohjoinen / etel konfliktin ja sen seuraukset Bushin hallinnon kriitikko ISA:n entinen puheenjohtaja

    28. The Modern World System (ilm. 1973-1980) Tutkimus (kaksi osaa) Eurooppa-keskeisen maailman-jrjestelemn synnyst ja kehityksest Muutoksen veturina talous Kehitysvaiheet: 1) Minisysteemi 2) Maailmanvalta 3) Maailman talous

    29. Minisysteemi: omavaraistalous, ei vaihtoa, kaikki osallistuvat tuotantoon, vhinen tynjako Maailmanvalta (World Empire):oman aikansa ehdoton keskus, kasvava vaihto ja tynjako, vhn kosketuksia muihin maailmanvaltoihin Maailmantalous: jatkuva kasvu ja laajentuminen, tynjaon lisntyminen, sisinen eriytyminen (periferia, semiperiferia, keskus)

    30. Maailmajrjestelm - globalisaatio Wallersteinin jlkeen alkanut vilkas keskustelu globalisaatiosta Globalisaation ulottuvuudet: kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen Globalisaatio on ihmisten tekem, kyse on intressien ajamisesta Ristiriitaisia kehityskulkuja

    31. Suomi ja maailmanjrjestelm Eurooppalaista periferiaa: osa Ruotsia, taloudellisesti riippuvainen, sotavki Kohti semiperiferiaa: teollistuminen 1800-luvulla, poliittinen autonomia, oma kulttuuri Kaikissa ytimiss: etenkin 1990-luvulta lhtien Suomi on osa kaikkein vaurainta maailmaa

More Related